Prosessikirjoittaminen kaunokirjallisuuden kääntämisen ohjaamisessa
This dissertation describes the process of teaching/guiding university students without previous experience through the basics of literary translation. Most of the students were studying the writing and literature program in the University of Jyväskylä. Many also studied Finnish, English, art history, philosophy, and social sciences. The study provides necessary background on issues connected with translation and translation theories, for example: interference, the translator`s competence, source language and target language, and equivalence and explores these notions in practice in relation to our students` texts and remarks. The material consists of students` source texts and translated texts. I have also included students´ emails and comments during the lessons as well as material from interviews and surveys conducted in person or by email. The scientific basis of my research consists of phenomenological and hermeneutic interpretations, observations, and meanings. I have also used close reading as one of the methods of analysis in my work. The period covered was 2005 to 2019. The course, titled Translation and Adaptation, ran from September to Christmas. Groups met 15 times in about three months. The dissertation outlines the model of the writing program which is also the format of this course. The role of the instructor is explained, and examples given of students` translations focusing on drama, poetry, classics and translating via bridge languages. There is a translation exercise conceived and conducted 2017. Guidance for students is based on a constructive learning model and I write here a good deal about mutual support, collaboration, and social interaction because experience shows that discussions, interactivity, social communication, feedback and a strong feeling of being a member of a team confirm and make it possible to achieve best results. The study shows that to meet every week face-to-face to deal with the experiences of everyone´s translations and to give feedback were highly valuated by our students. The study demonstrates that when we are talking about writing and rewriting, creativity is a topic that cannot be avoided. It considers the act of literary translation as a creative act comparable with writing itself. Finally, I ponder the ways how to give feedback and referring this to students´ reflections of each other’s and their own feedback.
Keywords: close reading, collaboration, constructive learning, creativity, experience, feedback, guiding, hermeneutics, interactivity, phenomenology, rewriting, scaffolding, translation, writing process.
...
Tutkimukseni on kohdistunut Jyväskylän yliopistossa vuosina 2005–2019 järjestettyihin maisteritason kääntämisen ja adaptaation kursseihin. Perustan näkemykseni konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa opiskelijan jo hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään oppimisessa. Keskeisiä prosessin nimittäjiä ovat vuorovaikutteisuus, ohjaaminen, tukeminen eli scaffolding, yhteistyö, keskustelu, palaute ja uudelleenkirjoittaminen.
Tutkimusmenetelmäni on laadullista tutkimusta, joka sisältää käännettyjen tekstien analysointia, opiskelijoiden kommentointia oppitunneilla, sähköpostikeskusteluja sekä suorittamiani kyselyjä oppitunneilla, sähköpostilla ja yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Tutkimukseni tieteellinen perusta muodostuu erityisesti fenomenologisista ja hermeneuttisista tulkinnoista, havainnoista ja merkityksistä. Olen käyttänyt työni yhtenä analyysimenetelmänä myös lähilukua.
Kaunokirjallisen tekstin kirjoittajalle luovuus on merkittävä tekijä. Olen käsitellyt fiktion kirjoittamisen ja kääntämisen suhdetta myös uudelleenkirjoittamisen kannalta. Juuri nyt huomattavaan asemaan tutkimusaiheena on noussut kirjoittajan subjunktiivinen tila ja habitaatti. Halutaan tutkia kirjoittavan henkilön fyysistä ja mentaalista tilaa kirjoitusprosessin aikana. Kääntäjä on prosessinsa aikana kirjailijan tavoin suhteessa ympäristöönsä, tilaan, jossa kirjoitustapahtuma toteutuu.
Keskeisimpiä asioita kurssin onnistumisen kannalta ovat olleet hyvän, positiivisen ilmapiirin luominen, ilmapiirin, jossa autetaan toinen toista ja kuunnellaan, keskustellaan. Ohjaajalla on tässä suhteessa suuri vastuu.
Olen rohkaistunut suosittelemaan kääntämisen ja adaptaation kurssia laajemmaltikin eri yliopistoihin ja oppilaitoksiin, joissa kääntämistä ja kirjoittamista opetetaan. Kurssia voisivat luonnollisesti käyttää yliopistojen yhteiskumppaneina toimivat opistot, joissa kirjallisuutta ja kirjoittamista opetetaan.
Avainsanat: fenomenologia, hermeneutiikka, kirjoitusprosessi, kokemus, konstruktivistinen oppiminen, kääntäminen, luovuus, lähiluku, ohjaaminen, palaute, tukeminen, uudelleenkirjoitus, vuorovaikutteisuus, yhteistyö.
...




ISBN
978-951-39-9059-6ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [694]
- Väitöskirjat [3295]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kielen merkitys korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaamisessa
Stenberg, Heidi; Autero, Marianne; Häkkinen, Marita (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2017)Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä laski jo kolmantena vuotena peräkkäin ... -
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle : huoltajien käsityksiä yhteistyöstä oppilaanohjaajan kanssa jatko-opintoihin ohjaamisessa
Gustaws, Camilla; Väli-Klemelä, Maiju (2013) -
Solmukohtia ja kokemuksia tutkielman tekemisessä ja ohjaamisessa terveydenhuolto-oppilaitoksissa
Nurmela, Marja-Liisa (1997) -
Käännöskokemuksia : käännösprosessin ja käännösratkaisujen tarkastelua
Raimi, Arja (2012)Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on esitellä prosessikääntämistä työtapana sekä tarkastella erilaisia käännösratkaisuja. Työni perustuu serbianunkarilaisen Ottó Tolnain tekstien suomentamiseen käännöskursseilla- ja ... -
Paperi ilman sanoja : mistä apu kirjoittamisen esteisiin?
Kukkonen, Merja (2022)Kaikille kirjoittajille tulee päiviä, jolloin tekstiä ei synny. Mitä silloin pitäisi tehdä? Tutkimukseni tavoitteena on selvittää mitkä tekijät aiheuttavat kirjoittamisen esteitä ja minkälaisia työkaluja kirjoituslukon ...