Nuorten yksinäisyys : selittäjänä sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee nuorten yksinäisyyttä ja sen kuvautumista valitussa aineistossa. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty miten sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma selittävät nuorten yksinäisyyttä.

Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu yksinäisyyden käsitteestä sekä ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun pääomien kenttäteoriasta. Tämän teorian mukaan todellisuuden voidaan ajatella jakautuvan kentiksi, joissa yksilöt toimivat kukin omien resurssiensa mukaisesti. Yksinäisyys on ilmiönä laajasti tunnettu, mutta erityisesti lasten ja nuorten kohdalla vielä vähäisesti tutkittu ilmiö. Sen on kuitenkin ymmärretty kietoutuvan yksilön ja häntä ympäröivän yhteisön suhteeseen. Yksinäisyyden nuoruudessa ajatellaan yleisesti johtavan huonoon tulevaisuuteen tai siihen mielletään kuuluvaksi haasteita oppimisessa, diagnooseja tai koulukiusaamista.

Tutkimusaineisto koostuu kuudesta tutkimuksesta sekä yhdestä akateemisesta väitöskirjasta, sisältäen neljä suomenkielistä ja kolme ulkomaista tutkimusta. Aineiston hakuun on käytetty sähköisiä tietokantoja. Aineiston hakua on rajattu ainoastaan sellaisiin tutkimuksiin, joiden kohteena on olleet alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret.

Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sisällönanalyysin avulla on selvitetty pääomien vaikutuksia nuorten yksinäisyyteen. Tutkimustulosten mukaan yksinäisyyden kokeminen nuorten keskuudessa oli yleistä. Sosiaalisen pääoman vaikutukset yksinäisyyteen näyttäytyivät aineistossa erityisesti sosiaalisen tuen kautta. Ikätovereiden ja erityisesti perheen tarjoama tuki vähensi tutkimusten mukaan nuorten yksinäisyyttä. Kulttuurisen pääoman merkitys nuorten yksinäisyydessä kuvautui aineistossa pääosin harrastusten, vapaa-ajan vieton ja tyylien kautta. Harrastusten nähtiin vaikuttavan yksinäisyyden kokemiseen ja mitä enemmän nuoret osallistuivat toimintaan, sitä vähemmän he kokivat yksinäisyyttä. Taloudellisen pääoman vaikutukset näyttäytyivät pääasiassa perheen taloudellisten resurssien ja siten myös harrastuksiin osallistumisen mahdollisuuksien kautta.