Liikuntaharjoittelun vaikutus Alzheimerin tautia sairastavien kognitiivisiin toimintoihin

Abstract

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, voidaanko liikuntaharjoittelulla vaikuttaa Alzheimerin tautia sairastavien kognitiivisiin toimintoihin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikuntaharjoittelulla on positiivisia vaikutuksia terveiden ikääntyneiden ja lievää kognitiivista heikentymää sairastavien kognitiivisiin toimintoihin. Liikuntaharjoittelun vaikutusta Alzheimerin tautia sairastavien kognitiivisiin toimintoihin on tutkittu vähemmän, joten tämän työn tarkoituksena on koota yhteen tätä aihetta käsitteleviä tutkimuksia. Kirjallisuushaku toteutettiin Cinahl (Ebsco) ja PubMed (Medline) tietokannoissa lokakuussa 2021. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta, jotka kaikki olivat RCT-tutkimuksia eli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Kaikissa tutkimuksissa kognitiivisia toimintoja oli arvioitu Mini-Mental State Examination (MMSE) -mittarin avulla. Tutkimustulosten mukaan liikuntaharjoittelun vaikutus Alzheimerin tautia sairastavien MMSE-pisteisiin oli vähäinen: vain yhdessä tutkimuksessa interventioryhmän pisteet paranivat selkeästi verrattuna kontrolliryhmään. Tutkimustuloksia voi selittää esimerkiksi suoritettujen liikuntakertojen vähäinen määrä ja matala intensiteetti. Myös MMSE-mittarin epätarkkuus sairauden varhaisessa vaiheessa voi selittää interventioryhmien vähäisiä pistemuutoksia. Vaikka liikuntaharjoittelulla ei ollut vaikutusta MMSE-pisteisiin, harjoittelu kuitenkin paransi tutkittavien arjesta selviytymistä ja lievensi Alzheimerin taudin käyttäytymisoireita. Jatkotutkimukset ovat tarpeen, sillä on edelleen epäselvää, kuinka usein liikuntaa tulisi harrastaa, millaista liikunnan pitäisi olla ja mikä intensiteetti olisi riittävää, jotta liikunnasta olisi hyötyä Alzheimerin tautia sairastavien kognitiivisiin toimintoihin. Olisi myös tärkeää selvittää, mitkä ovat liikuntaharjoittelun hyödyt Alzheimerin taudin etenemisen eri vaiheissa.