Essays on vocational education, human capital, and the life cycle

Abstract

This dissertation comprises four essays concerning the feld of economics of education. These essays focus on the relationship between vocational education, human capital, and labor market outcomes over the life cycle. The frst essay details the fndings of my study of how the Finnish comprehensive school reform in the 1970s affected labor market outcomes over the life cycle. This reform increased the age at which students are separated into vocational and general tracks from 11 years to 16 years and updated the curriculum to include content that was more general than vocational. The results of the study suggest a negative effect of the said reform on employment early in the individuals’ career but a positive effect later in their life cycle. The results also provide some evidence that this reform led to higher earnings later in one’s career. The second essay investigates the consequences of a Finnish vocational school reform implemented between 1999 and 2001. This reform made all of the graduates eligible for university by extending two-year programs to three years. To improve the relevance of vocational education in the labor market, this reform introduced workplace learning. The results show no effect on enrollment in further education or any labor market outcomes either. However, our results indicate that this reform increased the likelihood of students dropping out. The third essay investigates whether continuous learning in mid-career could be supported by a psychological, peer group-based intervention to enhance employees’ career management skills. This study was a randomized controlled trial in which 1119 graduates from business and administration and engineering streams (average age 49) participated. The results show that this intervention increased participation in higher education one year after the intervention. The fourth essay assesses the effects of general and vocational secondary education on cognitive skills and non-cognitive skills as measured by the Finnish Defence Forces Basic Skills Test. Our results show that there are large differences in both the cognitive and non-cognitive skills among the men whose education levels are different at the time of entering military service. However, our results also suggest that these differences are mainly due to their selection into different tracks and not a causal effect of schooling.

Väitöskirja sisältää neljä koulutuksen taloustieteen tutkimusartikkelia. Artikkelit käsittelevät ammatillisen koulutuksen, inhimillisen pääoman ja työmarkkinatulemien yhteyttä yli elinkaaren. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan Suomen 70-luvun peruskoulu-uudistuksen vaikutusta työmarkkinatulemiin yli elinkaaren. Uudistus nosti ikää, jossa oppilaat jaettiin ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen, 11:stä 16:een, ja lisäsi akateemisten oppiaineiden määrää opintosuunnitelmassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uudistuksella oli negatiivinen vaikutus työllisyyteen työuran alkuvaiheessa, mutta positiivinen vaikutus myöhemmällä uralla. Tulosten perusteella uudistus näyttäisi myös lisänneen ansioita myöhemmin työuralla. Toinen artikkeli tutkii Suomessa vuosina 1999–2001 toteutetun ammatillisen koulutuksen seurauksia. Uudistus pidensi aiemmat kaksivuotiset tutkinnot kolmevuotisiksi, minkä myötä kaikki ammatillisen tutkinnon suorittaneet saivat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta lisättiin sisällyttämällä opintoihin pakollinen työharjoittelujakso. Tulosten mukaan uudistus ei lisännyt oppilaiden jatko-opintoihin osallistumista tai parantanut heidän työmarkkinatulemiaan. Tulokset kuitenkin osoittavat uudistuksen johtaneen suurempaan todennäköisyyteen keskeyttää opinnot. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan, voidaanko jatkuvaa oppimista tukea keskellä työuraa edistämällä työntekijöiden osaamisen kehittämistaitoja ryhmävalmennuksessa. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena, johon osallistui 1119 keski-iältään 49-vuotiasta tradenomia ja insinööriä. Tulokset osoittavat, että ryhmävalmennus lisäsi korkeakouluopintoihin osallistumisen todennäköisyyttä. Neljännessä artikkelissa arvioidaan ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen vaikutusta Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin kykyihin ja persoonallisuuspiirteisiin. Kuvailevan analyysin perusteella molemmissa testituloksissa on eroavaisuuksia testintekohetkeen mennessä suoritetun koulutuksen mukaan. Tulosten perusteella kuitenkin vaikuttaa, että eroavaisuudet johtuvat valikoitumisesta eivätkä siten ole koulutuksen kausaalivaikutus.