Jatkuva oppiminen korkeakouluissa : linjaukset koulutuksen tarjoajan näkökulmasta

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita jatkuvan oppimisen osalta on Suomessa vuosina 2017–2021 linjattu korkeakoulukontekstissa ja mitä vaatimuksia tehdyt linjaukset asettavat korkeakoulujen jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Linjausten ja vaatimusten pohjalta tulkitsen myös, minkälaista opetusta korkeakoulut voisivat jatkuvan oppimisen edistämiseksi tarjota. Tutkimukseni on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena sekoitettuna tapaustutkimuksella, jossa tutkin yhden yliopiston, Jyväskylän yliopiston, jatkuvan oppimisen kehittämistoimenpiteitä. Tutkimusaineistoni koostuu virallisista julkisista dokumenteista ja aineistoni analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Vuosina 2017–2021 on käynnistetty kymmenen valtakunnallista toimenpidettä jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Valtakunnalliset jatkuvan oppimisen linjaukset ja toimenpiteet kohdistuvat rahoitusmallin uudistamiseen, digitalisaation laajempaan hyödyntämiseen, kaikille avointen oppimisalustojen ja yhteisen digitaalisen opintotarjonnan rakentamiseen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tiivistämiseen, kansalliseen jatkuvan oppimisen uudistukseen, ohjaukseen liittyviin toimenpiteisiin, korkeakoulutuksen lisäämiseen, jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamiseen. Jatkuvan oppimisen vaatimukset korkeakouluille voidaan jakaa kuuteen kehittämisen osa-alueeseen: työelämä, avoin korkeakouluopetus, koulutustarjonta, digitaalisuus, aiemman osaamisen tunnustaminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollistaminen. Hyvä jatkuvan oppimisen koulutustarjonta on joustavaa, aikaan ja paikkaan sitomatonta, työn ohessa suoritettavaa, tutkinnon osia ja pienempiä osakokonaisuuksia, tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoivaa sekä jatkuvaa yhteistyötä työelämän kanssa.

The purpose of my research was to find out what issues in terms of continuous learning have been outlined in Finland in 2017–2021 in the context of higher education and what requirements the guidelines place on the development of continuous learning in higher education. Based on the guidelines and requirements, I also interpret what kind of teaching universities and universities of applied sciences could provide to promote continuous learning. My research has been carried out as a narrative literature review mixed with a case study, in which I study the development measures of continuous learning at one university, the University of Jyväskylä. My research material consists of official public documents and as a method of analysis of my data I have used content analysis. Ten nationwide measures have been launched between 2017 and 2021 to promote continuous learning. Nationwide continuous learning policies and measures are aimed at the reform of the funding model, the wider use of digitalisation, the construction of learning platforms open to all and a common digital study offering, the strengthening of cooperation between educational institutions and working life, national continuous learning reform, guidance measures, increasing higher education, the establishment of a service center for continuous learning and employment. The requirements for continuous learning for institutions of higher education can be divided into six areas of development: working life, open higher education, supply of education, digitalisation, recognition of past competence and enabling continuous learning. A good continuous learning supply of education is flexible, is not tied to time and place, possible in addition to work, degree components and a smaller part of the study unit, predictive of future competence needs and continuous cooperation with working life.