Terveysosaamisen ja kehonkuvan välinen yhteys 9.-luokkalaisilla nuorilla : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia

Abstract

Kehonkuva muotoutuu merkittävästi nuoruuden aikana. Nuoren kehonkuvaan vaikuttavat erityisesti kehossa tapahtuvat murrosiän muutokset, joiden vuoksi nuori alkaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota omaan kehoonsa. Kehonkuvan taustalla tiedetään vaikuttavan monenlaisia tekijöitä, mutta terveysosaamisen yhteyttä kehonkuvaan on tutkittu melko vähän.

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 9.-luokkalaisten kokemaa kehonkuvaa ja terveysosaamista sekä näiden välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2014 ja 2018 suomalaisten 9.-luokkalaisten (n= 3521) kyselyvastauksia. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä sekä binääristä logistista regressioanalyysia. Taustamuuttujina analyyseissa käytettiin sukupuolta sekä aineistonkeruuvuotta. Aineiston tilastolliset analyysit tehtiin käyttäen IBM SPSS 26-ohjelmaa.

Tulokset osoittivat, että kehonkuva oli myönteisempi 9.-luokkalaisilla pojilla kuin tytöillä vuonna 2014 ja 2018. Vuonna 2018 kielteisen kehonkuvan omaavia tyttöjä oli vähemmän ja myönteisen kehonkuvan omaavia enemmän kuin vuonna 2014. Pojilla eroa kehonkuvassa vuosien välillä ei ilmennyt. Noin puolet nuorista kokivat itsensä sopivan kokoiseksi. Tytöistä reilu kolmasosa koki itsensä liian lihavaksi, pojat sen sijaan kokivat tyttöjä yleisemmin itsensä liian laihaksi. Painon kokemisessa ei ilmennyt eroa tytöillä eikä pojilla vuosien 2014 ja 2018 välillä. Nuorten itsearvioitu terveysosaamisen taso oli yleisesti hyvä molempina ajankohtina. Tytöillä terveysosaamisen taso oli vuonna 2014 korkeampi kuin pojilla, kun vastaavasti vuonna 2018 sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Terveysosaaminen ei vaihdellut tytöillä eikä pojilla vuosien 2014 ja 2018 välillä. Nuorten terveysosaamisen taso oli yhteydessä kehonkuvaan niin, että mitä korkeampi nuoren terveysosaamisen taso oli, sitä yleisemmin nuorella oli myönteinen kehonkuva. Lisäksi itseään sopivan kokoisena pitävät nuoret omasivat yleisemmin myönteisen kehonkuvan verrattuna niihin, jotka pitivät itseään liian laihoina tai liian lihavina.

Tutkimustulosten perusteella terveysosaamisen tason yhteys kehonkuvaan tulisi ottaa tulevaisuudessa huomioon nuorten terveyttä edistettäessä. Tutkimustuloksista hyötyvät nuorten parissa työskentelevät. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä entistä tehokkaampia nuorille suunnattuja kehonkuvaa ja terveysosaamista parantavia interventioita. Suunnittelussa tulisi erityisesti ottaa huomioon nuorten tietotaso murrosiän muutoksista sekä medialukutaito.

Body image develops significantly during youth. Changes in the body caused by puberty especially affect body image in adolescence which is why adolescent pays more attention to his or her body than usual. A wide variety of factors are known to have an influence on body image, but relatively little research has been done on the association between health literacy and body image.

The purpose of this master’s thesis was to examine health literacy and body image among 9th graders and the association between these variables. The used data was from the Finnish sample of the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -study collected from 9th graders in 2014 and 2018 (n= 3521). The research methods used in this study were cross tabulation, Chi-square test and binary logistic regression. Gender and year of data collection were used as background variables in analyses. Statistical analyses of the data were made with IBM SPSS 26 -software.

The results of this study showed that body image was more positive among 9th grade boys than girls in 2014 and 2018. In 2018 there were less girls with negative body image and more girls with positive body image than in 2014. There was not any significant difference in body image between 2014 and 2018 among boys. About half of adolescents felt they were about the right size but more than a third of the girls felt too fat. Boys on the other hand felt too thin more often than girls. The perception of body weight did not differ between 2014 and 2018 among boys and girls. The level of health literacy among adolescents was generally good in 2014 and 2018. In 2014 the level of health literacy was higher among girls than boys but in 2018 there was no significant gap between boys and girls. The level of health literacy did not differ between 2014 and 2018 among boys and girls. According to results the level of health literacy was associated with body image. Adolescents with higher level of health literacy were more likely to have a positive body image. In addition, adolescents who considered themselves about the right size were more likely to have a positive body image compared to those who considered themselves too thin or too fat.

Based on the results the association between the level of health literacy and body image should be taken into account in future health promotion among adolescents. Results of this research are beneficial for those who work with adolescents. The results can be used to develop and design more effective interventions to improve adolescents' body image and health literacy. Adolescents' knowledge of pubertal changes and media literacy should especially be considered.