Aikaisemmat tutkimukset korkean intensiteetin joukkueurheilulajeista osoittavat, että pitkä kilpailukausi vaikuttaa monin tavoin negatiivisesti pelaajien fyysisiin ominaisuuksiin ja sitä kautta myös suorituskykyyn kauden loppua kohden mentäessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida jääkiekossa pelipaikkakohtaista luistelukuormituksen muuttumista kilpailukauden neljässä eri vaiheessa, ja näin selvittää miten kilpailukausi vaikuttaa lajispesifiin suorituskykyyn. Tässä tutkimuksessa pelaajat ryhmiteltiin pelipaikkakohtaisesti keskushyökkääjiin, laitahyökkääjiin ja puolustajiin, kun aikaisemmissa tutkimuksissa pelaajia on tarkasteltu joko yhtenä joukkona tai pelaajat on jaettu hyökkääjiin sekä puolustajiin. Vastaavaa koko kauden kattavaa luistelumuuttuja-analyysia ei ole aikaisemmin jääkiekon osalta tehty. Tutkimuksen aineisto käsitti 146 jääkiekkopelaajan vaihtokohtaiset luistelutiedot kaudella 2019-2020 pelatusta 372 runkosarjaottelusta Suomen pääsarjatasolla. Tutkimuksen ain
eisto kerättiin Bitwise Oy:n toimesta Wisehockey-urheiluanalytiikkajärjestelmän avulla. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä 14 Bitwisen tarjoamaa luistelumuuttujaa: yli 0.5 sekuntia kestävien eri kiihtyvyysalueiden ylittävien kiihdytysten ja jarrutusten määrät per vaihto, eri kiihtyvyysalueilla ilman aikarajaa suoritettujen kiihdytysten ja jarrutusten määrät per vaihto, vaihto- ja pelikohtaiset peliajat, absoluuttiset ja suhteelliset peliajat eri luistelunopeusalueilla per vaihto, vaihto- ja pelikohtaiset luistelumatkat, luistelumatkat eri luistelunopeusalueilla, maksimaaliset ja keskimääräiset luistelunopeudet per vaihto, sekä yli 1 sekuntia kestävien yhtäjaksoisten käyntien lukumäärät eri luistelunopeusalueilla per vaihto. Tilastollinen analyysi toteutettiin hyödyntämällä toistomittausanalyysia. Pelipaikkakohtaisen jaon lisäksi pelikausi jaettiin neljään kvartaaliin (Q1-Q4) analyysia varten. Yli 0.5 sekuntia kestäneiden kiihdytysten sekä jarrutusten määrät laskivat kauden loppua kohden pelipaikasta riippumatta. Vastaavasti ilman aikarajaa suoritettujen kiihdytysten ja jarrutusten määrät eri kiihdytysalueilla kasvoivat Q1 ja Q2 välillä. Yli 1 sekuntia kestäneiden suoritusten määrä per vaihto ≥ 15 km/h nopeusalueella kasvoi välillä Q1 ja Q2, ja vastaavasti käyntien määrä ≥ 20 km/h nopeusalueella pieneni Q3 ja Q4 välillä ilman, että näillä kuitenkaan oli merkitsevää vaikutusta luisteltuun matkaan ja suhteelliseen luisteluaikaan eri nopeusalueilla. Hyökkääjät suorittivat enemmän korkeaintensiteettisiä ja maksimaalisia jarrutuksia, luistelivat enemmän korkeammilla nopeusalueilla, ja heillä oli suurempi keskimääräinen sekä maksimaalimen luistelunopeus verrattuna puolustajiin. Keskushyökkääjät luistelivat enemmän suuremmilla luistelunopeuksilla ja viettävät enemmän aikaa korkeaintensiteettisillä nopeusalueilla verrattuna laitahyökkääjiin. Puolustajat viettivät enemmän aikaa matalaintensiteettisellä luistelunopeusalueilla verrattuna hyökkääjiin. Pelipaikkojen ja kauden eri vaiheiden välillä ei tutkimuksessa havaittu keskinäistä vaikutusta. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että jääkiekkokausi varsinkin korkeimmalla sarjatasolla kuormittaa pelaajia siten, että se näkyy erityisesti pitkäkestoisten kiihdytysten ja jarrutusten määrässä, mutta ei luisteluintensiteeteissä, peliajassa tai luistelumatkassa. Luistelukuormituksen muutokset kauden eri vaiheissa ei tulosten perusteella vaikuta olevan pelipaikkariippuvaisia. Tulokset antavat olettaa, että keskushyökkääjiä ja laitahyökkääjiä tulisi tarkastella erikseen pelaajatyyppeinä havaittujen luisteluintensiteettierojen vuoksi.
...
Balance between recovery and the load in high-intensity sport such as ice hockey is the key to best possible performance. Previous studies in ice hockey as well as studies from other high-intensity team sports suggest that players´ performance decreases toward the end of the season. The aim of this study was to examine if the sport specific external load would change towards the end of competitive season in ice hockey. In addition, the purpose of this study was to compare skating loads during the in-season between three different playing positions: centers, wingers, and defensemen. Previous studies have not examined the effect of playing position so extensively. The study subjects were total of 146 male Finnish elite league ice hockey players from total of 9 teams. This study contained players skating data from total of 372 matches which were played during the regular season of 2019-2020. The study was done with repeated measures for three player subgroups based on playing position (c
enters, wingers, defensemen). Season was divided into four different quarters (Q1-Q4). Skating load measurements were performed via Local Positioning System based Wisehockey analytics platform provided by Bitwise corporation. The skating variables used were the following: accelerations and decelerations over 0.5 second threshold limits per shift, accelerations and decelerations in different threshold ranges per shift, time on ice per shift and per match, relative and absolute time spent in different velocity ranges per shift, skating distance per shift and per match, skating distance in different velocity ranges per shift, maximum and mean velocities per shift, and number of over 1 second visits over different velocity limits per shift. Numbers of both, prolonged (> 0.5 sec) high-intensity and maximal accelerations and decelerations decreased towards the end of the season. Correspondingly, accelerations and decelerations in different threshold ranges increased from Q1 to Q2 without subsequent decline when measured without time limit. The number of over 1 second visits per shift at the limit of ≥ 15 km/h increased from Q1 to Q2 and over 1 second visits at the limit of ≥ 20 km/h decreased from Q3 to Q4, without any reflection in skating distance or the time spent in related skating velocity ranges over the same periods of time. No interaction was found between playing positions and season phases regarding to any of the measured skating metrics. Centers and wingers performed more high-intensity and maximal decelerations, skated higher intensities overall, and had higher maximal and mean skating speed per shift compared to defensemen. Centers skate slightly higher skating speeds and spend more time in very high skating intensities during the shift compared to wingers. Defensemen skated more distance per match and spent more time on ice during the match and spent more time in lower skating intensities than forwards. As a conclusion, full competitive season of ice hockey seems to impair the players´ ability to perform prolonged accelerations and decelerations. However, the decrease of performance towards the end of the season is not visible in any other skating variables. Different season phases did not affect skating load playing position specifically. This study clearly indicates that forwards cannot be grouped as a one playing position, since centers skate with higher intensities, both in time and in distance, than wingers.
...
