dc.contributor.advisor | Abrahamsson, Pekka | |
dc.contributor.author | Vänskä, Sini | |
dc.date.accessioned | 2021-10-28T05:17:55Z | |
dc.date.available | 2021-10-28T05:17:55Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78398 | |
dc.description.abstract | Tämän pro gradu tutkielman aiheena on tekoälyn kehittämiseen liittyvät haasteet, kun kehittäminen tapahtuu jatkuvan kehittämisen menetelmää käyttäen.
Tekoälyä sisältäviä teknologioita käytetään laajasti eri toimialojen prosesseissa,
ja tulevaisuudessa sen merkityksen oletetaan kasvavan. Tekoäly kehittäminen
eroaa kuitenkin huomattavasti perinteisestä ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksestä, sillä nykyhetkessä toimivan ohjelman sijaan tarkoituksena on luoda tulevaisuutta ennustava tekoälyjärjestelmä. Tekoälyn kehittäminen on vaiheittainen
prosessi, joissa luotu tekoälyjärjestelmän konsepti opetetaan tekemään ennustuksia testidatasta, jonka jälkeen se implementoidaan varsinaiseen todelliseen
järjestelmään. Nykyinen liiketoimintaympäristö on nopeasti muuttuva, sillä uuden innovaation, teknologiat ja toimintatavat voivat mullistaa toimialoja ja prosesseja. Tekoälyn kehittämiseen käytetyt viitekehykset eivät ole käyneet läpi samanlaista evoluutiota kuin perinteisen ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksen vastaavat, jotka ovat kehittyneet niin sanotuista raskaista kehittämismalleista ketteriin kehittämismalleihin. Jatkuva kehittäminen on ohjelmistokehittämisen uusimpia ketteriä menetelmiä, joka pyrkii tekemään tuotteen elinkaaresta yhden
jatkuvan käyttöönoton syklin. Tämän tutkielman tarkoitus on eritellä haasteita,
joita jatkuvan kehittämisen käyttö tekoälyn kehittämisessä voi aiheuttaa. Tutkimus suoritettiin empiirisenä laadullisena haastatteluna, jonka osallistujat työskentelivät tekoälysovellusten kehittämisprojekteissa. Tutkimuksen tulokset
osoittavat, että jatkuvan kehittämisen käyttöönottoon liittyy erityisesti tekoälyn
olemuksen ja kehittäjien kommunikoinnin aiheuttamia haasteita. | fi |
dc.description.abstract | The topic of this master's thesis is the challenges related to the development of
artificial intelligence when development takes place using the method of continuous software engineering. Technologies involving artificial intelligence are
widely used in various industries and are expected to grow in importance in the
future. However, the development of artificial intelligence differs considerably
from traditional software and system development, as the purpose of the current
program is to create an artificial intelligence system that predicts the future. The
development of artificial intelligence is a step-by-step process in which the concept of an artificial intelligence system created is taught to make predictions
about test data, which is implemented in the existing system. The business environment is rapidly changing, as innovations, technologies, and practices can revolutionize industries and processes. The frameworks used to develop artificial
intelligence have not undergone the same evolution as traditional software and
systems development, which have evolved from so-called heavy development
models to agile development models. Continuous software engineering is the latest agile method in software development that aims to make the product lifecycle
one continuous deployment cycle. The purpose of this dissertation is to specify
the challenges that the use of continuous software engineering in the development of artificial intelligence may pose. The study was conducted as an empirical
qualitative interview in which participants worked on artificial intelligence application development projects. The study results show that the introduction of
continuous improvement is associated with the challenges posed by the nature
of artificial intelligence and the communication of developers. | en |
dc.format.extent | 94 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | continuous software engineering | |
dc.subject.other | agile development | |
dc.title | Continuous development of AI : adoption challenges | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202110285427 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Information Technology | en |
dc.contributor.laitos | Informaatioteknologia | fi |
dc.contributor.laitos | Information Technology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Tietojärjestelmätiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Information Systems Science | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 601 | |
dc.subject.yso | ketterät menetelmät | |
dc.subject.yso | tekoäly | |
dc.subject.yso | agile methods | |
dc.subject.yso | artificial intelligence | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |