Synnytyskokemus, varhainen vuorovaikutus ja imetys: FinLapset-kyselytutkimuksen tuloksia

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten äitien synnytyskokemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen välisiä yhteyksiä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää selittävätkö ikä, koulutus, äidinkieli, syntymämaa, parisuhdetilanne, synnytyshistoria, taloudellinen tilanne, raskausajan mielenterveys ja elämään tyytyväisyys synnytyskokemusta, varhaista vuorovaikutusta ja imetystä. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin synnyttäneiden äitien kyselylomakevastauksia (n=8977) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2020 vauvaperheiden FinLapset-tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, χ2-riippumattomuustestiä ja binääristä logistista regressiota.

Positiivinen synnytyskokemus ja suositusten mukainen imetys olivat yhteydessä toisiinsa. Myös suositusten mukainen imetys ja normaali varhainen vuorovaikutus olivat yhteydessä toisiinsa, mutta synnytyskokemus ja varhainen vuorovaikutus eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Normaalin vuorovaikutuksen keskeisin selittävä tekijä oli synnyttäneen äidin elämään tyytyväisyys. Imetyksen ja elämään tyytyväisyyden lisäksi normaalia varhaista vuorovaikutusta selittivät toisen asteen koulutus, uudelleensynnyttäminen ja odotusajan hyvä mielenterveys. Positiivista synnytyskokemusta selittivät imetyksen lisäksi uudelleensynnyttäminen, tyytyväisyys elämään ja kuuluminen alle 25-vuotiaiden ikäryhmään. Suositusten mukaista imetystä selittivät synnytyskokemuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen lisäksi korkeakoulutus, uudelleensynnyttäminen, 25–34-vuotiaiden ikäryhmään kuuluminen, hyvä taloudellinen tilanne ja suomi tai ruotsi äidinkielenä.

Tämän tutkimuksen perusteella positiivisen synnytyskokemuksen saavuttamiseksi tukea tulisi suunnata erityisesti ensisynnyttäjille, elämään tyytymättömille ja iäkkäämmille synnyttäjille. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi tukea tulisi suunnata erityisesti äidin mielen hyvinvointiin niin odotusaikana kuin vauvavuonna, ensisynnyttäjille sekä synnyttäneille äideille, jotka ovat korkeimmin koulutettuja tai jotka eivät imetä suositusten mukaisesti. Suositusten mukaisen imetyksen toteutumiseksi tukea tarvitsevat erityisesti ne synnyttäneet äidit, jotka ovat matalasti koulutettuja, ensisynnyttäjiä tai joilla on huono taloudellinen tilanne, varhaisen vuorovaikutuksen haasteita, maahanmuuttajatausta tai negatiivinen synnytyskokemus. Jatkossa tulisi tutkia synnytyskokemusta kattavammalla synnytyskokemuksen mittarilla sekä synnytyskokemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen riskiryhmiä niin laadullisesti kuin määrällisesti, jotta näitä ryhmiä osattaisiin tukea entistä paremmin.

The purpose of this study was to investigate the relationship between childbirth experience, early bonding, and breastfeeding among Finnish mothers, as well as other variables (age, education, native language, country of birth, relationship status, childbirth history, economic situation, mental health during pregnancy, and life satisfaction) in relation to each point of focus, respectively. The data used in this study was a part of FinChildren-survey for families with babies 2020, conducted by the Finnish institute for health and welfare. In this study, the answers of the form for the parent who gave birth (n=8799) were analyzed. Cross tabulation, χ2 independence test and binary logistic regression were used as the data analysis methods.

The results of this study showed a link between positive childbirth experience and breastfeeding according to recommendations. Breastfeeding according to recommendations and normal early bonding are related to each other as well. However, the data showed no relation between childbirth experience and early bonding. The most important variable in relation to normal early bonding was life satisfaction of the mother. In addition to breastfeeding, other significant variables in relation to normal maternal bonding were second degree education, being multiparous, and good mental health during pregnancy. In addition to breastfeeding, other significant variables in relation to positive childbirth experience were life satisfaction, being multiparous, and aged under 25. In addition to childbirth experience and early bonding, other significant variables in relation to breastfeeding according to recommendations were a higher education degree, being multiparous, aged 25–34, a good economic situation, and Finnish or Swedish as a native language.

Based on the results, to promote mother’s childbirth experience, it is especially important to support primiparous and older mothers, and mothers who are dissatisfied with their lives. To promote early bonding, support should focus on maternal mental well-being, both during pregnancy and after childbirth, on first-time mothers, highly educated mothers and mothers who do not breastfeed according to recommendations. To promote breastfeeding, support is needed particularly for mothers with low level education, primiparous mothers, mothers with poor economic status, early bonding problems, an immigrant background, or negative childbirth experience. Further research needs to be conducted with a more comprehensive childbirth experience indicator. Also, further qualitative and quantitative research is needed especially among risk groups of childbirth experience, early bonding and breastfeeding to improve their support.