Show simple item record

dc.contributor.authorLouleli, Natalia
dc.date.accessioned2021-10-05T06:21:32Z
dc.date.available2021-10-05T06:21:32Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.isbn978-951-39-8873-9
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78020
dc.description.abstractTypical reading acquisition requires converting written forms (orthography) into a spoken language (phonology) and the ability to manipulate efficiently the smallest meaningful units of language, the morphemes. Dyslexia or difficulties in the acquisition of reading and writing skills, prevent typical reading acquisition and development. Dyslexia is heritable within families; thus, a history of dyslexia within a family could lead to higher chances of the progenies inheriting dyslexia themselves. This dissertation investigates longitudinally the pre-reading linguistic skills of children with and without familial risk for dyslexia. The goal of this dissertation is to investigate language-related processes to correct vs. incorrect morphological constructs in real words and pseudowords, as seen at the brain and behavioral level. Hence, we used magnetoencephalography (MEG) to measure the brain responses of Finnish pre-school (Study I) and first-grade children (Study II) to correctly and incorrectly derived Finnish nouns and pseudo nouns. Additionally, we longitudinally compared the morphological information processing of children at pre-school age (Study I) and later at first grade age (Study II). Then, we aimed to examine how derivational morphology in the Finnish language, concomitant accuracy and reaction times are associated with reading skills in first grade, in addition to the pre-school age reading-related cognitive skills (Study III). Results of Study I showed that both groups of children with and without risk for dyslexia acquired derivational morphology skills, as revealed at the behavioral and brain level, but no differences were observed between the groups with different risk profiles. Results of Study II demonstrated that typically developing children showed sensitivity to morphologically correct vs. incorrect contrast only for real words, while children at-risk for dyslexia showed sensitivity to morphological information processing both for real words and pseudowords. Yet, no significant differences emerged between the two groups. Moreover, Study II revealed significant developmental differences as seen in the behavioral and brain domain when comparing children at pre-school age with children at first grade age for the morphological processing of real words and pseudowords. Last, results of Study III replicated earlier findings; various pre-school cognitive skills were correlated with various first grade cognitive skills. In addition, pre-school children’s reaction time for correctly derived words was correlated with first-grade children’s performance in rapid automatized naming for letters. However, there were no significant correlations between brain activation or behavioral measures of morphological processing and first-grade reading skills. Overall, the findings of this dissertation showed the developmental changes of derivational morphology over time and that derivational morphology, even if it is acquired at pre-school age, does not seem to greatly influence reading acquisition. Further studies are still needed to compare, for example, inflectional and derivational morphology skills in children.en
dc.description.abstractLukemaan oppiminen edellyttää kirjoitettujen muotojen (ortografia) muuntamista puhutuksi kieleksi (fonologia) sekä kykyä käsitellä tehokkaasti kielen pienimpiä merkitysyksiköitä eli morfeemeja. Dysleksia eli lukivaikeus kuitenkin hankaloittaa tavanomaisen luku- ja kirjoitustaidon oppimista ja kehittymistä. Lukivaikeuden perinnöllisyydestä johtuen lapsella on suurempi riski saada se, jos sitä on esiintynyt sukulaisilla. Tätä väitöskirjaa varten selvitettiin pitkittäistutkimuksen avulla lukutaitoa edeltäviä kielellisiä valmiuksia lapsilla, joilla on perinnöllinen lukivaikeusriski ja toisaalta lapsilla, joilla tätä riskiä ei ole. Tavoitteena oli tutkia kieleen liittyviä prosesseja suhteessa oikeisiin vs. vääriin morfologisiin rakenteisiin aidoissa sanoissa ja keksityissä pseudosanoissa siten, kuin ne näkyvät aivo- ja käytöstasolla. Tähän käytimme aivomagneettikäyrää (MEG), jolla mitattiin suomalaisten esikoululaisten (tutkimus I) ja peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden (tutkimus II) aivojen herätevasteita oikein ja väärin johdettuihin suomen substantiiveihin sekä pseudosubstantiiveihin. Lisäksi vertasimme keskenään pitkittäistutkimuksella esikoulua ja myöhemmin ensimmäistä luokkaa käyvien lasten morfologista tiedonkäsittelyä (tutkimus II). Pyrimme myös selvittämään, miten suomen johtomorfologia sekä siihen liittyvät reaktioajat ja virheettömyys ovat yhteydessä lukutaitoon ensimmäisellä luokalla samoin kuin lukemiseen liittyviin kognitiivisiin taitoihin esikouluiässä (tutkimus III). Tutkimuksen I tulokset osoittivat sekä lukivaikeusriskiryhmän että kontrolliryhmän oppineen johtomorfologisia taitoja, mikä näkyi käytös- ja aivotasolla, mutta eroja ei havaittu eri riskiprofiilit omaavien ryhmien välillä. Tutkimuksen II perusteella tyypillisesti kehittyvät lapset osoittivat herkkyyttä morfologisesti oikean vs. väärän kontrastille vain, kun kyseessä olivat aidot sanat. Lukivaikeusriskiryhmän lapset sen sijaan osoittivat herkkyyttä sekä aitojen että pseudosanojen morfologisen informaation prosessoinnille. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut merkitseviä eroja. Lisäksi tutkimus II toi esiin merkitseviä käytös- ja aivotason kehityseroja verrattaessa esikouluikäisiä vuotta vanhempiin siinä, kuinka he prosessoivat aitoja ja pseudosanoja morfologisesti. Tutkimuksen III tulokset vastasivat aiempia tuloksia; useat esikoululaisten kognitiiviset taidot korreloivat ensimmäisen luokan oppilaiden kognitiivisten taitojen kanssa. Myös esikouluikäisten lasten reaktioaika oikein johdettuihin sanoihin oli yhteydessä vuotta vanhempien lasten suoriutumista kirjainten nopeassa sarjallisessa nimeämisessä. Merkitseviä korrelaatioita ei kuitenkaan löytynyt morfologiseen prosessointiin liittyvän aivojen aktivaation tai käytösmittausten ja ensimmäisen luokan lukutaidon välillä. Kaiken kaikkiaan tulokset toivat esiin johtomorfologisen kehityksen muutoksia ajan kuluessa sekä sen, että johtomorfologialla – vaikka sitä opittaisi esikouluiässä – ei näytä olevan suurta merkitystä lukemaan oppimiselle. Tarvitaan lisätutkimuksia, joissa vertaillaan lasten taivutus- ja johtomorfologisia taitoja.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.relation.haspart<b>Artikkeli I:</b> Louleli, N., Hämäläinen, J. A., Nieminen, L., Parviainen, T., & Leppänen, P. H. (2020). Dynamics of morphological processing in pre-school children with and without familial risk for dyslexia. <i>Journal of Neurolinguistics, 56, Article 100931.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1016/j.jneuroling.2020.100931"target="_blank">10.1016/j.jneuroling.2020.100931</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli II:</b> Louleli, N., Hämäläinen, J. A., Nieminen, L., Parviainen, T., & Leppänen, P. H. T. (2021). Neural correlates of morphological processing and its development from pre-school to the first grade in children with and without familial risk for dyslexia. <i>Submitted manuscript.</i>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli III:</b> Louleli, N., Hämäläinen, J. A., & Leppänen, P. H. T. (2021). Behavioral and Brain Measures of Morphological Processing in Children With and Without Familial Risk for Dyslexia From Pre-school to First Grade. <i>Frontiers in Communication, 6, Article 655402.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.3389/fcomm.2021.655402"target="_blank">10.3389/fcomm.2021.655402</a>
dc.titleBrain responses to morphological processing at pre-school and first grade in children with and without familial risk for dyslexia
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8873-9
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record