Varpusen talvirunsauteen vaikuttavia tekijöitä suomalaisissa taajamissa

Abstract

Lajien elinympäristövaatimusten tunteminen on tärkeää niiden suojelun kannalta. Esimerkiksi maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos ovat aiheuttaneet isolle joukolle lajeja hankaluuksia sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Yhä useamman lajin kannat pienenevät, joten on tärkeää selvittää, miten ihmisen aiheuttamat häiriöt vaikuttavat niiden populaatioihin. Maankäytön muutokset ovat muuttaneet myös kaupunkeja elinympäristönä. Varpunen on jo pitkään sopeutunut elämään ihmisen seuralaisena, mutta viime aikojen nopeat muutokset sen elinympäristöissä ovat saattaneet vaikuttaa sen kantojen vähenemiseen. Varpuskanta on taantunut viime vuosikymmeninä selvästi maaseudulla, mutta myös taajamissa. Talvinen hengissä säilyminen on monelle lajille, kuten varpuselle, haaste. Varpusten tulee sekä vältellä petoja että hankkia riittävästi ravintoa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää miten suojapaikat, ravinto ja kilpailu vaikuttavat varpusten esiintymiseen taajamissa talvella. Varpusen elinympäristöjen suojelemisen kannalta on tärkeää selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat niiden sijoittumiseen taajamissa. Tutkin vaikuttaako Suomessa parina viime vuosikymmenenä merkittävästi runsastunut pikkuvarpuskanta varpusten esiintymiseen. Tutkimuksessa laskettiin kaikki ruokinnat, pikkuvarpuset ja varpuset sekä pensasaitojen pituudet valituilta tutkimusalueilta. Tutkimusalueet olivat asumistiheydeltään erilaisia isojen teiden rajaamia kaupunginosia, joissa oli havaittu varpusia aiemmin. Tilastomallinnuksessa käytettiin yleistettyjä lineaarisia sekamalleja. Varpustiheyksiä selitettiin pensasaitojen pituudella, ruokintojen ja pikkuvarpusten määrällä sekä ihmistiheydellä. Varpusmäärät olivat suurempia, kun pensasaitoja tai ruokintoja oli paljon. Suurimmat varpusrunsaudet havaittiin korkean ihmistiheyden alueilla, joilla oli runsaasti ruokintoja ja pensasaitoja. Varpuset esiintyivät siis runsaimpina siellä, missä niillä oli tarpeeksi suojapaikkoja ja ravintoa. Pikkuvarpusten runsaudella ei havaittu olevan yhteyttä varpusten määrään. Pensasaidat ja ruokinnat olivat varpusen kannalta tärkeimpiä suurimman ihmistiheyden alueella eli kaupunkien keskustoissa. Varpusen vähenemisen pysäyttämisen kannalta olennaisinta olisi säilyttää riittävä määrä suoja- ja ruokailupaikkoja kaupungeissa.

The knowledge of habitat requirements of different species is important for their protection. For instance the impact of changes in land use and climate change have caused difficulties for a large amount of species in adapting to the changing environments. Increasing number of populations are declining and therefore it is important to investigate how disturbances caused by humans affects populations. Environmental changes has also caused continuous changes in habitats in cities. House sparrows have adapted to live with humans around them but recently the rapid changes in its habitats might have had an influence on decline of its populations. The Finnish population of house sparrows has declined remarkably in the countryside but also in urban areas over the last decades. During winter house sparrows need to avoid predators, but also acquire enough resources to survive in the cold conditions. The purpose of the study was to find out how amount of hedges, feedings and tree sparrows affect the occurrence of house sparrows in urban areas in winter. It is important to find out which factors affect the occurrence of house sparrows in urban areas in order to protect their habitats. I investigate if the remarkably increased tree sparrow numbers in Finland have an influence on the occurrence of house sparrows. In the study, all feedings, tree sparrows and house sparrows and length of hedges were counted on the chosen research areas. The research areas were parts of towns bordered by big streets, having different human population density and where house sparrows had previously been detected. The generalized linear mixed models were used in statistical modelling, where the abundance of house sparrows was explained by the length of hedges, the amount of feedings, the amount of tree sparrows and human population density. The abundance of house sparrows positively correlated with the length of hedges and the amount of feedings. The highest house sparrow numbers were observed in high human density areas with high amount of feedings and hedges. The amount of tree sparrows did not correlate significantly with the abundances of house sparrows. For house sparrows, hedges and feedings were the most important factors in city centres, and thus the highest abundances were observed in areas where there were enough shelters and food for them. In order to stop the decline of house sparrow, it would be important to preserve enough shelters and feeding places in cities.