Tunnepuhe ja tunteisiin reagoiminen pariterapia-asiakkaiden jälkihaastatteluissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassamme tutkimme tunnepuheen esiintymistä ja tapoja sanoittaa tunteita pariterapiaistuntojen jälkihaastatteluissa (SRI, Stimulated Recall Interview). Tiedetään, että parisuhteessa olevien kumppanien välillä on tunneyhteys, ja siksi myös tunteiden tarkasteleminen pariterapiassa on tärkeää. Aineisto koostui kymmenen asiakasparin litteroiduista jälkihaastatteluista, joita oli yhteensä 36. Aineisto on kerätty osana Jyväskylän yliopiston Relationaalinen Mieli -tutkimushanketta. Tarkastelimme tunnepuhetta aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, ja löysimme 13 erilaista itseen ja toisiin liittyvää tunnepuheen luokkaa, joista 11 yhdistyi kolmeksi yläluokaksi. Kaksi tunnepuheen muotoa jätettiin yläluokkien ulkopuolelle. Tunnepuhetta esiintyi aineistossa runsaasti, ja tunnepuheeksi luokiteltavia kohtia oli yhteensä 764. Tutkimuksessamme havaitsimme, että tyypillisin tapa sanoittaa tunnekokemusta oli tunteen suora nimeäminen. Toisiksi yleisimmin asiakkaat käyttivät implisiittisiä tunnekuvauksen muotoja. Itseen kohdistuvan tunnepuheen lisäksi myös kumppanin tunnekokemusta kommentoitiin erilaisin tavoin. Tutkimuksessamme teimme myös lisähavainnon tunteen uudelleen viriämisestä jälkihaastattelutilanteessa, jota kuvattiin osana itseen kohdistuvan tunnepuheen luokkia. Tunteen uudelleen viriäminen osana jälkihaastatteluja sopii yhteen aiempien aihepiirin tutkimusten havaintojen kanssa. Tutkielmassamme olimme lisäksi kiinnostuneita mahdollisista sukupuolten välisistä eroista tunnepuheen tuotossa, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei tässä tutkimuksessa ryhmien välillä havaittu. Tutkimuksemme tulokset tuottivat uutta tietoa erilaisista tavoista kuvata omaa tunnekokemusta sekä kommentoida toisiin (kumppani, perhe) liittyviä tunnepitoisia sisältöjä. Emootioiden kanssa työskentely voi itsessään olla terapeuttista, ja jälkihaastattelutilanne tarjoaa mahdollisuuden lisääntyneelle itsenäiselle tunnetyöskentelylle terapiaprosessin rinnalla.

The aim of this master’s thesis was to investigate the occurrence of emotional speech and ways of verbalizing emotions in Stimulated Recall Interviews (SRI) that took place after couple therapy sessions. It is known that there is an emotional connection between intimate partners, and therefore it is also important to study emotions in couple therapy. The data consisted of transcribed Stimulated Recall Interviews of ten couples, a total of 36 interviews. The data was collected as a part of the University of Jyväskylä's Relational Mind research project. We examined emotional speech through conventional content analysis, and found 13 different categories of emotional speech related to self and others, 11 of which merged into three higher categories. Two forms of emotional speech were excluded from the higher categories. There was an abundant amount of emotional speech within the data, and there were a total of 764 units that could be classified as emotional speech. In our study, we found that the most common way to verbalize the emotional experience was to give a name to the emotion. Implicit forms of emotional speech were the second most common among clients. In addition to self-directed emotional speech, the partner's emotional experience was also commented. In our study, we also observed the resurgence of feelings in the interview setting, which was labeled as a part of other emotional speech categories. The finding of resurgence of emotion as part of the Stimulated Recall Interviews is consistent with the findings of previous studies. In our study, we were also interested in possible differences between genders in produced emotional speech, but no statistically significant differences were observed between groups in this study. The results of our research provided new information on different ways to describe one’s own emotional experience as well as comment on emotional content related to others (partner, family). Working with emotions can be therapeutic in itself, and the Stimulated Recall Interview setting provides an opportunity for increased independent emotional work alongside the therapy process.