Tarkastelen tutkielmassani mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamaa yhteisöä Suvimäen Klubitaloa sekä sen merkityksiä jäsenilleen. Aineiston olen hankkinut haastattelemalla kuutta Klubitalon jäsentä. Haastattelujen lisäksi havainnoin Klubitalon arkea sekä tutustuin Klubitaloa käsitteleviin esitteisiin ja verkkosivuihin. Merkitysten kuvaamisen lisäksi tarkastelun alle tulee Klubitalo suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon eli miten haastateltavat kertovat näistä kahdesta paikasta haastatteluissa. Tutkielmani tutkimusote on etnografinen ja hyödynnän siinä soveltaen lähiluvun tekniikkaa. Lähiluvussa tutkimuskohteen merkityksiä tulkitaan yksityiskohtaisella analyysilla. Lähiluvun lisäksi käytän aineiston analyysimetodina sisällönanalyysiä. Tutkimuksen keskiössä on Klubitalon jäsenten Klubitalolla kokema yhteisöllisyys, osallisuus, mielekäs tekeminen, minäkuvan ja identiteetin muutokset sekä kuntoutuminen. Tutkielmani on ensimmäinen suomalainen etnologinen Klubitaloa käsittelevä tutkimus. Tutkielmani edustaa yhteiskuntaetnologiaa, jonka tavoitteena on tehdä ympärillä olevasta maailmassa paremmin ymmärrettävä tarkastelemalla kiinnostuneesti ihmisiä, heidän elämäänsä, arkea ja niitä merkityksiä, joita he kokemuksilleen antavat. Vaikka tutkimukseni keskittyykin yhden kaupungin Klubitaloon sekä sen yksittäisten jäsenten kokemuksiin osana yhteisöä, tulee samalla kuvatuksi myös jäsenten paikka osana hoitojärjestelmää sekä laajempaa yhteiskunnallista kehystä. ...

mielekäs tekeminen minäkuvan ja identiteetin muutokset sekä kuntoutuminen osallisuus mielenterveyskuntoutujat yhteisöllisyys kuntoutus etnografia