Lapsuuden olosuhteiden yhteys elämänasenteisiin ja -odotuksiin myöhemmässä iässä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko lapsuuden olosuhteilla yhteyttä elämänasenteisiin ja -odotuksiin myöhemmässä iässä. Lapsuuden olosuhteita oli tutkimuksessa tarkasteltu lapsuudessa koetuilla vastoinkäymisillä sekä kodin ilmapiirillä. Elämänasenteet ja -odotukset muodostuivat tässä tutkimuksessa optimistisista ja pessimistisistä elämänodotuksista sekä ongelmanratkaisutaidosta ja selviytymiskyvystä. Tutkimuksessa otettiin huomioon aikaisemman kirjallisuuden perusteella vakioivina tekijöinä ikä, sukupuoli, lapsuuden ja aikuisuuden sosioekonominen asema sekä koettu terveys.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Helsingin syntymäkohorttitutkimuksessa (The Helsinki Birth Cohort Study) vuosina 2001–2004 kerättyä aineistoa. Tutkimuksen aineisto koostui 1513 osal-listujasta, joista 712 oli miehiä ja 801 naisia. Tutkimuksen osallistujien keski-ikä oli 61,4 vuotta. Lapsuuden olosuhteiden yhteyttä elämänasenteisiin ja -odotuksiin tutkittiin lineaarisen regressio-analyysin avulla. Lapsuuden vastoinkäymiset ja kodin ilmapiiri analysoitiin erikseen kunkin vastemuuttujan eli optimististen ja pessimististen elämänodotusten sekä ongelmanratkaisutaidon ja selviytymiskyvyn kanssa lisäten malliin vakioivia tekijöitä.

Tutkimuksen mukaan lapsuuden vastoinkäymiset olivat yhteydessä optimistisiin ja pessimistisiin elämänodotuksiin siten, että useampi lapsuudessa koettu vastoinkäyminen ennusti matalampaa optimismia ja korkeampaa pessimismiä elämänodotuksissa myöhemmin elämässä mitattuna. Lapsuuden vastoinkäymisten yhteyttä ongelmanratkaisutaitoon ja selviytymiskykyyn ei löytynyt. Paremmaksi arvioitu lapsuudenkodin ilmapiiri oli yhteydessä korkeampaan optimistisuuteen ja matalampaan pessimistisyyteen elämänodotuksissa sekä parempaan ongelmanratkaisutaitoon ja selviytymiskykyyn myöhemmässä iässä. Vakioiminen iällä, sukupuolella, lapsuuden ja aikuisuuden sosioekonomisella asemalla ja koetulla terveydellä ei muuttanut yhteyksien tilastollisia merkitsevyyksiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsuuden olosuhteilla on merkitystä elämänasenteiden ja -odotusten kannalta myös myöhemmin elämässä. Lapsuuden vastoinkäymisten haitallisia seurauksia tulisi huomioida monipuolisemmin ihmisen myöhemmän elämän näkökulmasta sekä pyrkiä tukemaan ja edesauttamaan parempaa lapsuudenkodin ilmapiiriä.

The aim of this master’s thesis was to study the associations between childhood circumstances, attitudes towards life and expectations towards one’s future in later life. In this study, childhood circumstances were examined through adverse childhood experiences and childhood home atmosphere. Attitudes towards life and expectations towards future were comprised of optimistic expectations toward future, pessimistic expectations towards future and problem-solving skills and coping capacity. Age, gender, socioeconomic status in childhood and adulthood and self-reported health were selected as adjustive covariates based on previous studies related to this topic.

The study sample used in this thesis is part of the Helsinki Birth Cohort Study and data were collected years 2001-2004 and 1513 participants were included analysis, of which 712 were men and 801 women and the average age of the participants was 61,4 years. The data was analyzed using linear regression. Adverse childhood experiences and home atmosphere were tested separately with optimistic expectations, pessimistic expectations and problem-solving skills and coping capacity adding adjustive covariates to the model.

The results showed association between adverse childhood experiences and optimistic expectations and pessimistic expectations, indicating that those participants who experienced several adversities had lower optimism and higher pessimism in expectations towards future. More favorable home atmosphere was associated to higher optimism and lower pessimism in expectations towards future and it was also associated to better problem-solving skills and cop-ing capacity. Adjusting with age, gender, childhood and adulthood socioeconomic status and self-reported health did not change the statistical significance at any point of analysis.

The current study indicates the long-lasting associations between childhood circumstances and attitudes towards life and future. Harmful outcomes of adverse childhood experiences should be considered more broadly in a person’s later life and find ways to promote and support a more favorable home atmosphere.