Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorWinters, Anne
dc.contributor.advisorNokelainen, Ossi
dc.contributor.authorLommi, Jenna
dc.date.accessioned2021-06-28T12:34:23Z
dc.date.available2021-06-28T12:34:23Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76856
dc.description.abstractSaalistajien torjumiseksi saalis voi käyttää erilaisia puolustusmekanismeja, jotka stimuloivat useita eri aisteja (ts. multimodaalista signalointia). Esimerkiksi aposemaattiset eliöt puolustautuvat varoitussignaalin lisäksi sekundaarisella puolustuksella. Tässä tutkimuksessa keskityttiin siihen, kuinka täpläsiilikkään (Arctia plantaginis) väritys (genotyypit WW, Wy ovat valkoisia ja yy keltaisia), haju (metoksipyratsiinista) ja maku (pyrrolitsidiinialkaloidista) toimivat puolustuksena lintusaalistajien hyökkäyksiä vastaan. Linnuille tarjottiin kummankin värisiä eläviä siilikkäitä, joita oli manipuloitu niin, että niillä oli joko hajua, makua tai molempia näistä. Näin pystyttiin tutkimaan kuinka väritys, haju ja maku vuorovaikuttavat saalistustapahtumassa. Linnut lähestyivät hitaimmin valkoisia siilikkäitä, joilla oli pahaa hajua, ja myös pudottivat niitä useimmin. Maku yksinään ei torjunut lintuja, ja linnut söivät siilikkäästä vähemmän vain silloin, kun hajua esiintyi maun kanssa. Parhaimmat mahdollisuudet selvitä hengissä oli valkoisilla siilikkäillä, joilla oli sekä pahaa hajua että makua. Kun valkoisten siilikkäiden puolustustehokkuutta tutkittiin tarkemmin, heterotsygoottisten siilikkäiden hajun havaittiin olevan tehokkainta lähestymisajan pidentämiseen ja saaliin nopeampaan pudottamiseen, mikä voi auttaa selittämään tämän lajin polymorfismia. Nämä tulokset osoittavat, että multimodaalisuus parantaa saaliin selviytymistä saalistajaa vastaan suojaamalla saalista koko hyökkäyksen ajan. Julkaistu artikkeli: Front. Ecol. Evol., 16 August 2021, https://doi.org/10.3389/fevo.2021.657740fi
dc.description.abstractTo ward off predators prey may use defences that stimulate multiple sensory modalities (i.e., multimodal signalling). For example aposematic organisms are defended against predators with a warning signal combined with a secondary defence. This study focused on how the wood tiger moth (Arctia plantaginis) colour (genotypes WW and Wy are white and yy is yellow), smell (from methoxypyrazines) and taste (from pyrrolizidine alkaloids) deter bird predators. Live moths of both colours, that were manipulated to have each chemical defence alone or in combination, were offered to birds to test how visual warning signals, smell and taste, interact through the predation event. White coloured moths with methoxypyrazine smell had the strongest effect on delaying the approach latency and increasing the number of times the bird dropped the moth. Taste alone did not deter birds and birds reduced the amount eaten only when smell was present in combination with taste. Overall, moths that had white hindwings, and had both smell and bad taste, had the best chance of survival. When defence efficacy of the white moths was explored in closer detail, heterozygous moths were found to have the most effective neck fluids (smell) in terms of delaying approach latency and reducing the drop latency of predators, which can help to explain the polymorphism in this species. These results indicate that multimodality improves prey anti-predator defence by providing protection throughout the attack. Published article: Front. Ecol. Evol., 16 August 2021, https://doi.org/10.3389/fevo.2021.657740en
dc.format.extent62
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otherAposematism
dc.subject.otherCyanistes caeruleus
dc.subject.otherdefence mechanisms
dc.subject.othermultimodal signalling
dc.subject.otherpredator-prey interactions
dc.subject.otherchemical defence
dc.subject.otherwarning signals
dc.titleInfluence of colour, smell and taste on the survival of the wood tiger moth (Arctia plantaginis) adults during predation event
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106284046
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and evolutionary biologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4011
dc.subject.ysosaalistus
dc.subject.ysoalkaloidit
dc.subject.ysoyöperhoset
dc.subject.ysolinnut
dc.subject.ysovaroitusväri
dc.subject.ysopredation
dc.subject.ysoalkaloids
dc.subject.ysomoths
dc.subject.ysobirds
dc.subject.ysowarning coloration
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrights
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot