dc.description.abstract | Tämä tutkielma on kehysanalyysi Suomen hallituksen johtamis- ja kriisiviestinnästä kevään 2020 koronakriisissä.
Tutkielman tavoitteena oli analysoida ja kuvata kehysanalyysin avulla Suomen hallituksen korona-ajan johtamis- ja kriisiviestinnässä esiintyviä kehyksiä ja niiden rakentumista sekä arvioida hallituksen kehystämisen
uskottavuusvaikutelmaa. Kehystäminen määriteltiin tutkielmassa sosiaalisen todellisuuden tavoitteelliseksi rakentamiseksi vuorovaikutuksessa, missä tulkintoja tilanteesta tai ilmiöstä pyritään hallitsemaan kehysten eli
merkityksenantojen avulla. Analysoitavana aineistona toimivat videotallenteet hallituksen virallisista tiedotus- ja
infotilaisuuksista sekä tilannekatsauksista aikaväliltä 27.2.2020–1.4.2020, jolloin koronakriisi käynnistyi
Suomessa. Analyysimenetelmänä oli laadullinen kehysanalyysi.
Kehysanalyysin perusteella hallitus kehysti johtamis- ja kriisiviestinnässään aktiivisesti sekä itse koronakriisiä
että omaa johtajuuttaan. Koronakriisille oli hallituksen viestinnästä havaittavissa viisi aikakehystä: varautumiskehys, jarruttamiskehys, poikkeustilakehys, kriisi uutena normaalina -kehys ja kriisistä ulos -kehys. Näillä kehyksillä hallitus antoi viestinnässään erilaisia tulkintoja koronakriisille ja painotti erilaisia kriisinhallintatoimia. Hallituksen johtajuudelle oli havaittavissa kuusi johtajuuskehystä: asiantuntija- ja tietokehys, yhteistyökehys, empatiakehys, suojelukehys, sitoutumiskehys ja strategisen toiminnan kehys. Näillä kehyksillä hallitus antoi johtajuudelleen erilaisia merkityksiä ja rakensi kuvaa jaetusta johtajuudestaan. Lisäksi hallitus rakensi kehystämisensä uskottavuusvaikutelmaa erilaisin keinoin, joita nimettiin viisi: konkreettiset toimet, me-puhe ja yhtenäinen
viestintä, vastuunkanto, ulkoisiin auktoriteetteihin tukeutuminen ja avoimuus ja läpinäkyvyys. Hallituksen
kehystämisestä muodostui suhteellisen yhtenäinen ja uskottava vaikutelma, vaikka viestinnässä esiintyi joitain
ristiriitaisuuksia kehysten sisältämien merkitysten suhteen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kehystämistä tapahtuu hallituksen johtamis- ja kriisiviestinnässä. Kehyksillä pystytään tarjoamaan erilaisia tulkintoja kriisille, muutokselle, johtajuudelle ja toiminnalle, ja näin kehystämisellä pyritään ohjailemaan sosiaalista toimintaa ja käsityksiä sosiaalisesta todellisuudesta. Tulokset korostavat, että kehystämiseen tulisi kiinnittää huomiota niin poliittisena johtajana kuin ylipäätään johtajana, kansalaisena tai alaisena, koska kehystäminen on vaikuttamisen keino, tapa fasilitoida muutosta ja keskeinen osa yhteisten merkitysten muodostamista vuorovaikutuksessa. Kehystäessä tulisi ennalta pohtia, millaisia merkityksiä on tavoitteena esittää, millaisin keinoin tavoitteet voidaan saavuttaa vuorovaikutuksessa eettisesti ja miten kehystämisestä saadaan uskottavaa. | fi |