”Tää on merkittävintä, mitä mä olen journalismin piirissä tehnyt tai tulen koskaan tekemään” : Helsingin Sanomien Mustan laatikon tekijöiden kokemuksia livejournalismista

Abstract

Tutkin tässä tutkielmassa uutta journalismin muotoa: livejournalismia, josta akateeminen tutkimus on vasta äskettäin kiinnostunut. Livejournalismissa toimittajat kertovat aikaisemmin julkaisemattomia, käsikirjoitettuja journalistisia puheenvuoroja ja tositarinoita elävälle yleisölle teatteriympäristössä. Elävän journalismin esityksiä on tehty vuodesta 2009 lähtien Yhdysvalloissa ja viime vuosina myös Euroopassa. Suomessa livejournalismia on toteuttanut Helsingin Sanomien Musta laatikko vuodesta 2016 alkaen.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten HS:n Mustan laatikon livejournalistisia esityksiä tuotetaan. Selvitän, millaista on Mustan laatikon tuottajien mielestä hyvä livejournalismi, minkälaisista aineksista toimiva esitys koostuu ja millaisia journalistisen kerronnan keinoja livejournalistit käyttävät. Tavoitteena on myös kartoittaa, voiko livejournalismin työtavoista ammentaa oivalluksia journalistiseen työhön. Tutkimuksen aineistona on viidelle HS:n Mustan laatikon tuottajalle tehdyt teemahaastattelut. Aineistoa käsiteltiin temaattisen sisällönanalyysin menetelmin.

Haastateltavat kokevat, että livejournalismi on tarinallisempaa, subjektiivisempaa, läpinäkyvämpää, elämyksellisempää ja tunteikkaampaa journalismia kuin perinteinen journalismi. Livejournalistit käyttävät esityksiä rakentaessaan narratiivisen journalismin keinoja: kohtauksia, päähenkilöitä, vahvaa kertojanääntä, dramaturgiaa ja tunteita. Livetilanne nostaa tekijöiden ja yleisön vaatimustasoa livejournalismia kohtaan. Siksi livejournalismin tuotantoprosessi pohjaa tekstien huolelliseen editointiin ja toimittajien puhevalmentamiseen esityksien laadun varmistamiseksi.

Livejournalismissa toimittaja kertoo omasta suhteestaan puheen aiheeseen kuulijoiden motivoimiseksi. Tämän ajatellaan lisäävän esitysten luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Livejournalismin suhde objektiivisuuteen ja faktoihin on sama kuin perinteissä journalismissa, mutta livejournalismissa subjektiivisuuden, läpinäkyvyyden, tarinallisuuden ja affektiivisuuden ajatellaan voimistavan yleisön kokemaa luottamusta ja ymmärrystä journalismia kohtaan. Haastateltavat kokevat, että livejournalismi on palauttanut heidän uskoaan journalismiin ja kehittänyt suhdetta yleisöön. Haastateltavien mukaan hyvä livejournalistinen puhe tuo aidosti uutta tietoa sekä sisältää ”lahjan” kuulijalle, eli oivalluksen, jonka toivotaan jäävän kuulijan mieleen pitkäksi aikaa ja siirrettäväksi eteenpäin.