New age of Harding : political discourses in the United States regarding the rebuilding of the international relations in the debate on the treaties of the Washington Conference in 1922
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Torjuttuaan jäsenyyden Kansainliitossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvaltojen oli muodostettava ulkopolitiikkansa uudelle pohjalle. Presidentti Wilsonia seurannut uusi Republikaanihallinto ei toisaalta voinut viedä maata Kansainliittoon sisäpoliittisista syistä mutta toisaalta lisääntyneen keskinäisriippuvuuden vuoksi se ei voinut omaksua eristäytymispolitiikkaakaan kuten nationalistisimmat elementit amerikkalaisessa yhteiskunnassa vaativat. Washingtonin konferenssissa 1921-1922 Wilsonia seurannut Republikaanihallinto määritti uuden suunnan maan sodanjälkeiselle ulkopolitiikalle, mikä toimi esikuvana myöhemmille hallinnoille sotienvälisenä aikana.
Pro gradu- työssäni pyrin analysoimaan ja rekonstruoimaan Washingtonin konferenssin kansainvälisiä sopimuksia koskevia poliittisia diskursseja, kun nämä saapuivat Senaatin käsittelyyn maaliskuussa 1922. Pyrin työssäni selvittämään sitä, että miten aikalaiset käsitteellistivät ideaalin kansainvälisen järjestyksen rakenteen ja Yhdysvaltojen aseman sodanjälkeisessä maailmassa 1920-luvun alussa. Työ on analyyttisesti jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään nationalismin ja internationalismin väliseen jännitteeseen; siihen miten maan tulisi lähestyä kansainvälisiä suhteita yleisellä tasolla. Toisessa osassa huomio on puolestaan kansallisen suvereniteetin kansainvälisille sitoumuksille asettamissa vaateissa, kun taas kolmannessa osassa keskitytään aikalaiskeskusteluissa vallinneisiin käsityksiin demokratiasta ja julkisesta mielipiteestä kestävän rauhan takaajina. Keskeinen tutkimustulos on, että Washingtonin konferenssin kautta Republikaanit loivat perustan rajalliselle internationalismille ja uudelle, konservatiivisemmalle ulkopoliittiselle konsensukselle.
Metodologisesti tutkimus yhdistää toisiinsa aate-, käsite- ja poliittisen historian lähestymistapoja sekä diskurssianalyysia. Tutkimuksessa hyödynnetty alkuperäislähdeaineisto koostuu puolueohjelmista vuosilta 1920 ja 1924 sekä Senaatin debateista että lehtiartikkeleista kolmesta eri lehdestä: New York Timesista, New York Tribunesta ja New York Worldista. Tutkimuksen aikaväli ulottuu helmikuun lopulta viikkoa ennen kuin konferenssin sopimukset astuivat Senaatin käsiteltäväksi maaliskuussa 1922 viikko sen jälkeen, kun Senaatti lopulta hyväksyi viimeisetkin sopimukset maaliskuun lopussa.
...
After having rejected the membership in the League of Nations after the First World War, the United States had to found its foreign policy on a new basis. On one hand, the new Republican administration succeeding President Wilson could not reintroduce the League membership to the Senate due to the reasons related to domestic politics, but on the other, it could not adopt the foreign policy of national isolation either as the most nationalist elements in the American society demanded due to increasing interconnectedness. In the 1921-1922 Washington Conference, the Republican administration laid the groundwork for new postwar American foreign policy as the conference functioned as a model for the future administrations in the interwar era.
In my master’s thesis, I seek to reconstruct and analyze the political discourses that surrounded the international treaties of the Washington Conference as they entered the Senate’s deliberation in March 1922. The aim is to reconstruct and analyze how the contemporaries conceptualized the ideal structure for the postwar world order and what should be the position of the United States in it at the beginning of the 1920s. This thesis is divided into three parts. The first part focuses on the tense relationship between internationalism and nationalism; on how the country should approach international relations on the most general level. The second chapter explores what type of international commitments were acceptable to the contemporaries, while the third part looks into the various contemporary understandings on democracy and public opinion as guarantors of peace. The key finding of this thesis is that, through the Washington Conference, the Republicans laid the basis for the limited form of internationalism and new conservative foreign policy consensus.
Methodologically, this thesis combines conceptual-, intellectual- and political history and discourse analysis. The primary source material for this thesis includes party platforms from 1920 and 1924, and both Senate debates and newspaper articles from three different newspapers: the New York Times, the New York Tribune, and the New York World. The period of time under consideration in this research extends from the week before the first of the international treaties entered the deliberation of the Senate on March 2, 1922, to the week after the Senate finally voted in favor of the last of the treaties at the end of March.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"History Will Surely Nail Washington on the Pillar of Shame" : Foreign Policy Rhetoric of the Global Times
Laine, Kimmo (2023)Tämä tutkielma analysoi Global Times -lehden englanninkielisen version retoriikkaa. Global Times on ulkopolitiikkaan keskittynyt tabloidi, joka on Kiinan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan Kansan päivälehden ... -
The question of Western Hungary/Burgenland, 1918-1923 : a territorial question in the context of national and international policy
Vares, Mari (University of Jyväskylä, 2008)Euroopan valtiot ja niiden rajat muuttuivat perusteellisesti noin 90 vuotta sitten ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Keski-Euroopassa Habsburg-suvun hallitseman Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian hajottua Itävalta ja Unkari ... -
Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Question of Neutrality and Divided Germany
Nissinen, Jukka (Jyväskylän yliopisto, 2019)During the Cold War, between the years 1949–1973, Finland did not recognize either one of the states of the divided Germany, the socialist German Democratic Republic (East Germany) or the democratic Federal Republic of ... -
Ulkopolitiikka
Ulkopoliittinen instituutti; Paasikivi-seura (1961) -
The United Nations child policy : international games of morality and power
Van der Vet, Irina (University of Jyväskylä, 2013)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.