Psyykkisten tekijöiden merkitystä on alettu sisäistämään urheilussa ja siinä menestymisessä yhä enemmän. Hallitakseen suoriutumistaan urheilijalta vaaditaan omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan itsenäistä säätelyä. Avaimena itsesäätelyyn toimivat urheilijan psyykkiset taidot, joilla on vaikutusta myös kokonaisvaltaisesti urheilijan henkiseen hyvinvointiin. Psyykkisten taitojen tutkimusta on toteutettu Suomessa kuitenkin varsin vähän, vaikka tarve aiheen tutkimustiedolle on esimerkiksi kokonaisvaltaisen valmentautumisen tavoittelemisen myötä perusteltua. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli muodostaa yleiskuva Suomen pääsarjakoripalloilijoiden eli korisliigapelaajien psyykkisistä taidoista. Tutkimuksessa selvitettiin korisliigapelaajien psyykkisten taitojen tasoa sekä taitoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Lisäksi pelaajia pyrittiin profiloimaan psyykkisten taitojen suhteen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Psyykkisiä taitoja mitattiin Smithin y
m. (1995) kehittämällä ACSI-28-kysymyspatteristolla, joka sisälsi seitsemän psyykkistä taitoa. Koripallon joukkueulottuvuuden huomioimiseksi kysymyspatteristoon liitettiin ylimääräinen sosiaalisen kompetenssin dimensio. Tutkimuksen taustamuuttujina kartoitettiin pelaajien ikää, sukupuolta, kansalaisuutta, pelipaikkaa, aikuisten maajoukkueotteluiden määrää, ammattilaisuuden tasoa sekä psyykkisten taitojen harjoittelun määrää. Tutkimusaineisto (n=120) kerättiin joulukuussa 2020 sähköisen Webropol-kyselytyökalun avulla. Aineistoa analysoitiin parametrisillä ja epäparametrisiällä testeillä, kuten itsenäisten otosten t-testillä, Mann-Whitney U-testillä, yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja Kruskal-Wallis-testillä. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin Pearsonin tulomomenttikerrointa, monen muuttujan varianssianalyysia (MANOVA) sekä ryhmittelyanalyysia ja ristiintaulukointia.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella korisliigapelaajien vahvimpia psyykkisiä taitoja olivat vuorovaikutukseen sekä palautteen käsittelemiseen liittyvät taidot. Itseluottamus erottui selkeimmäksi yleisen psyykkisen taitavuuden kuvaajaksi. Ahdistuneisuuden ja stressin säätelyn taidot osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi erilaisten profiilien muodostumisessa. Yleisemmin tunteiden säätelyn taidot nähtiin tutkimuksessa myös korisliigapelaajien tärkeiksi kehityskohteiksi. Pelaajien heikoin taito oli tavoitteenasettelu, joka oli yhteydessä pelaajan kansalaisuuteen ja psyykkisten taitojen harjoittelun määrään. Taitojen harjoittelun määrällä olikin yhteys viiteen tutkimuksessa mitattuun taitoon. Miehet ja naiset erosivat neljässä eri taidossa. Pelaajien iällä, pelipaikalla tai aikuisten maajoukkueotteluiden määrällä ei ollut tutkimuksessa yksinään tilastollisesti merkitsevää vaikutusta psyykkisiin taitoihin tai taitoprofiileihin. Taitoprofiileissa selkeimpänä profiilit erottavana taustamuuttujana toimi ammattilaisuuden taso. Tutkimus tarjoaa tietoa korisliigapelaajien psyykkisten taitojen nykyisestä tasosta, taitoihin vaikuttavista taustatekijöistä sekä psyykkisistä taitoprofiileista.
...
The meaning of psychological skills has been increasingly internalized in sport and sport success. To control their performance in sport athletes need to regulate their own thoughts, emotions and behavior independently. The key to self-regulation is athlete’s psychological skills, which have a comprehensive effect to athlete’s mental wellbeing. Minor amount of research of psychological skills has been conducted in Finland, even though the need for research based knowledge has been agreed.In this Master’s thesis the aim was to form a general view of the psychological skills of the top league basketball players in Finland. The research examined the level of psychological skills and the possible background variables affecting the skills. In addition the study aimed to profile the players regarding to their psychological skills.
The research was carried out as a quantitative survey. Psychological skills were measured with Smith’s et al. (1995) ACSI-28-questionnaire, which included seven
specific psychological skills. To take the basketball’s team dimension into account, there was an extra dimension of social competence added to the questionnaire. The background variables of the study were player’s age, gender, nationality, playing position, the amount of games in adult’s national team, the level of professionalism and the amount of psychological skills training. The research data (N=120) was collected in December 2020 with the Webropol-query tool. The data analysis was carried out with parametric and nonparametric tests, such as independent samples T-test, Mann-Whitney U-test, one-way ANOVA and Kruskal-Wallis-test. In addition the Pearson correlation coefficient, multivariate analysis of variances (MANOVA), cluster analysis and crosstabulation was used.
According to the results the strongest psychological skills of top league basketball players in Finland were skills related to interaction and handling feedback. Self-confidence was the major skill to represent the players overall ability in psychological skills. The skills of anxiety and stress regulation revealed to be the the greatest factors to influence different skill profiles. Emotion regulation in general was seen as an important area for basketball players to improve. The weakest skill of the players was goalsetting, which had a significant relationship to player’s nationality and the amount of the psychological skills training. The amount of psychological skills training associated significantly with five different skills measured in this study. Males and females differed significantly in four of the psychological skills. Players’ age, playing position or the amount of games in national team did not affect significantly the psychological skills or profiles. The greatest background variable to separate the profiles was the level of player’s professionalism. The research gives information about the current level of the psychological skills and variables affecting them as well as the psychological skill profiles of the top league basketball players in Finland.
...
