dc.contributor.advisor | Turtiainen, Kati | |
dc.contributor.author | Impiö, Leena | |
dc.date.accessioned | 2021-06-18T07:48:16Z | |
dc.date.available | 2021-06-18T07:48:16Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76698 | |
dc.description.abstract | Tutkimukseni käsittelee aikuisväestön hyvinvointimittarin (AVHV) käyttöä aikuissosiaalityössä.
Tavoitteenani oli tutkia mittarin käyttöä ja tutkimuskysymyksillä etsin vastausta siihen, selkeyttikö mittari asiakkaan tilannetta hänelle itselleen ja kokiko asiakas saaneensa mittarista sellaista hyötyä, että voisi
käyttää mittaria uudelleen. Tutkimusmetodi oli fenomenologinen toimintatutkimus ja tuloksia analysoin
sisällönanalyysillä.
Empiirisen tutkimusaineiston keräsin puolistrukturoidulla kysymys/palautelomakkeella, jolla ta voittelin asiakkaita Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aikuissosiaalityön parista. Tutkimusaineiston keräsivät työtoverini, koska omien asiakkaiden käyttö tutkimuksessa olisi voinut vaarantaa asiakassuhteitani. Tutkimukseni kohteena oleva aikuisväestön hyvinvointimittari sisältää yhdeksän
eri ulottuvuutta, ne ovat elämän osa-alueita, joiden kautta rakentuu ihmisen hyvinvointi. Jokainen ulottuvuus muodostuu muuttujista, jotka ovat teemoitettu siten, että muuttujat jäsentävät ja havainnollistavat
asiakkaan kokonaishyvinvointia.
Kysymys/palautelomakkeella oli 14 erilaista avointa kysymystä, joista 7 käsitteli hyvinvointimittarin toimivuutta asiakkaan näkökulmasta, 5 mittarin käyttökokemusta ja 1 kysymys mittarin läpikäyntiä
asiakkaan ja omatyöntekijän kanssa. Yhdessä kysymyksessä pyysin lupaa haastatella asiakkaita, mutta
kukaan ei siihen suostunut. Asiakkaita tutkimukseen oli tarkoitus saada noin kaksikymmentä, vastausten
määrä jäi kuitenkin yhdeksään.
Mittarista saatujen kokemusten lista oli hämmästyttävän suuri, yhdeksästä vastaajasta kuusi koki
saavansa jonkinasteista hyötyä mittarin käytöstä ja kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että ei hyötynyt mittarin
käytöstä, yksi asiakkaista ei vastannut kysymykseen. Tämän tutkimuksen kohdalla voitaneen sanoa, että
aineistosta kävi ilmi enemmän yhtäläisyyksiä kuin poikkeavuuksia.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että asiakkaat kokivat mittarin ”avaavan silmät”, toisin sanoen se
konkretisoi ongelmia, ja antoi ajattelemisen aihetta. Myös tulevaisuuden pohtiminen tuli mittarin myötä
ajankohtaiseksi ja tuloksista käy ilmi, että mittarin täyttäminen vahvisti uskoa tulevaisuuteen. Ongelmien
kartoitus ja niistä keskusteleminen on ensiarvoisen tärkeää asiakkaille, joiden toimintakyky ja oma-aloitteellisuus ja sitä kautta hyvinvointi on heikentynyt. Mittarin kysymykset koettiin asiallisina ja helppoina
vastata, tarvittaessa omatyöntekijä auttoi mittarin kysymysten hahmottamisessa. | fi |
dc.format.extent | 53 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.title | Aikuisväestön hyvinvoinninmittari aikuissosiaalityön apuvälineenä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202106183894 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | hyvinvointi | |
dc.subject.yso | aikuissosiaalityö | |
dc.subject.yso | mittarit (mittaus) | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |