Forest discussion in Finland : do we see beoynd the pine tree?

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee julkista metsäkeskustelua Maaseudun Tulevaisuuden sekä Helsingin sanomien mielipidekirjoituspalstoilla vuosien 2019 ja 2020 aikana. Tutki-muksen tarkoituksena on erottaa keskustelusta diskursseja, tunnistaa vallitseva hegemonia sekä tutkia diskurssien välisiä suhteita. Lisäksi, tutkimustulosten perusteella työ pohtii ja ottaa kantaa metsäteollisuuden sekä maaseudun kehitykseen.

Metsäkeskustelussa korostui etenkin mielipiteet metsänhoitomenetelmistä ja näiden ekologisuudesta sekä taloudellisista hyödyistä. Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi diskurssikoalitiota: muutoksen vastustajat (Resistance to change) sekä muutoksen ajajat (Change chasers). Muutoksen vastustajat tukevat vallitsevia metsätalouden käytäntöjä sekä metsäpolitiikkaa. Koalitio muodostuu kahdesta diskurssista, jotka ovat metsänomistajadiskurssi (Forester discourse) ja biotalousdiskurssi (Bioeconomy discourse). Näiden diskurssien eriävät tavoitteet luovat kuilua koalition sisälle ja näin myös regiimin. Muutoksen ajajat koalitio koostuu kolmesta diskurssista: kestävän tuotannon diskurssi (Sustainable production discourse), virkistysdiskurssi (Recreation discourse) sekä luonnonsuojelijadiskurssi (Conservationist discourse). Kestävän tuotannon diskurssissa kannatetaan puun tuotantoa jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, kun taas luonnonsuojelijadiskurssi ei anna metsälle taloudellista arvoa, vaan puhuu luonnonsuojelun puolesta. Virkistysdiskurssi painottaa metsien virkistyskäyttöä ja tämän liiketoimintamahdollisuuksia. Muutoksen ajajat koalitio painottaa metsien ympäristöarvoja ylitse taloudellisen hyödyn, ja siksi kritisoi hegemoniaa sekä haluaa tuoda muutosta vallitseviin metsänhoitotapoihin.

This research examines the public forest discussion in Maaseudun Tulevaisuus and Helsingin Sanomat newspapers taken place during 2019-2020. This research aims to identify discourses emerging from the discussion, to reveal the hegemony and scrutinize the interconnections between the discourses. In addition, on the grounds of the previous research, the trajectory of the forest-based sector and rural development potential are discussed.

The public forest discussion emphasized the considerations and opinions on the most adequate forest management methods and their environmental sustainability and economic benefits. Two coalitions were identified from the discussion: hegemonic Resistance to change coalition and Change chasers coalition. Resistance to change coalition supports the current prevailing forest practices and forest policy and appreciates forest’s economic value. The coalition consists of two discourses: Forester discourse and Bioeconomy discourse. The distinctive objectives of the Forester and Bioeconomy discourses are creating dissonance within the Resistance to change coalition and the forest regime. The subordinate Change chasers coalition involves three discourses: Sustainable production discourse, Recreation discourse and Conservationist discourse. Sustainable production discourse supports wood production with continuous cover silviculture, whereas the Conservationist discourse does not give forests economic value but advocates the nature conservation. Recreation discourse gives emphasis on the forest’s recreational utilization and its business potential. Altogether, the Change chasers coalition appreciates the forests environmental values more than the material economic utilization and thus criticizes the hegemony and the intensive forest management practices.