Show simple item record

dc.contributor.advisorKivistö, Hanna-Mari
dc.contributor.advisorKeränen, Marja
dc.contributor.authorPuhakka, Aatu
dc.date.accessioned2021-06-18T06:12:18Z
dc.date.available2021-06-18T06:12:18Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76668
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa analysoin suomalaisessa EMU-keskustelussa käytettyjä argumentteja. Tutkimuskysymykseni on, millaisilla talousteoreettisilla argumenteilla EMU-jäsenyydestä on keskusteltu. Lisäksi tutkin ovatko argumentit muuttuneet eurokriisin jälkeen. Hypoteesini on, että uusklassisen taloustieteen oletukset ovat keskustelussa vahvat ja tämän vuoksi rahapoliittinen suvereniteetti tai kokonaiskysyntä eivät ole olleet merkittävässä roolissa keskustelussa. Aineistossa ovat esillä suomalaiset talouspolitiikan vaikuttajat, eli kansanedustajat, ministerit, taloustieteilijät sekä talouspolitiikasta vastaavat virkamiehet. Aineistoni koostuu erilaisista lausunnoista, julkaisuista, selonteoista, tiedonannoista, tietokirjoista, selvityksistä, raporteista ja akateemisista artikkeleista. Ajallisesti aineisto sijoittuu 1990-luvulle ennen eurovaluutan käyttöönottoa ja 2010-luvulle eurokriisin puhkeamisen jälkeiselle ajalle. Analysoin keskustelussa käytettyjä argumentteja jälkikeynesiläisen talousteorian näkökulmasta. Kiinnitän huomiota erityisesti siihen millä tavalla keskustelussa ovat esillä rahapoliittinen suvereniteetti, keskuspankkirahoitus ja kokonaiskysyntä sekä millä tavalla uusklassisen taloustieteen oletukset ovat vaikuttaneet käytyyn keskusteluun. Analyysin tuloksena totean, että suomalainen EMU-keskustelu noudattelee uusklassisen taloustieteen aksioomia. Läpi aineiston esiintyy jaettu näkemys, jonka mukaan pitkällä aikavälillä julkisen talouden on oltava tasapainossa ja kysynnällä on vain lyhyen aikavälin merkitys. Rahapoliittisen suvereniteetin ja keskuspankkirahoituksen merkitys kuitenkin tunnustetaan toisinaan valtion velanhoitokyvyn näkökulmasta. Tutkielma myös osoittaa, että suomalainen EMU-keskustelu on ollut 1990-luvulla runsasta. Uusklassisen taloustieteen oletuksille perustuvan keskustelun vuoksi suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on suhtauduttu EMU-jäsenyyteen suopeammin kuin jälkikeynesiläisestä näkökulmasta. Talouspolitiikan liikkumatilan kaventamista ja budjettikurin lisäämistä ei tämän vuoksi pidetä negatiivisena asiana.fi
dc.format.extent116
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherjälkikeynesiläinen talousteoria
dc.subject.otherEMU
dc.title”Törsäilevät hallitukset saavat finanssimarkkinoilta sormilleen” : suomalaisen EMU-keskustelun talousteoreettinen argumentaatio jälkikeynesiläisestä näkökulmasta
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106183865
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysoeuro
dc.subject.ysotalouspolitiikka
dc.subject.ysorahapolitiikka
dc.subject.ysotalousteoriat
dc.subject.ysotaloudellinen integraatio
dc.subject.ysoSuomi
dc.subject.ysouusklassinen taloustiede
dc.subject.ysovaluuttakurssit
dc.subject.ysotaloushistoria
dc.subject.ysohallitukset (yhteisöt)
dc.subject.ysoEuroopan valuuttajärjestelmä
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright