”Törsäilevät hallitukset saavat finanssimarkkinoilta sormilleen” : suomalaisen EMU-keskustelun talousteoreettinen argumentaatio jälkikeynesiläisestä näkökulmasta
Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin suomalaisessa EMU-keskustelussa käytettyjä argumentteja. Tutkimuskysymykseni on, millaisilla talousteoreettisilla argumenteilla EMU-jäsenyydestä on keskusteltu. Lisäksi tutkin ovatko argumentit muuttuneet eurokriisin jälkeen. Hypoteesini on, että uusklassisen taloustieteen oletukset ovat keskustelussa vahvat ja tämän vuoksi rahapoliittinen suvereniteetti tai kokonaiskysyntä eivät ole olleet merkittävässä roolissa keskustelussa.
Aineistossa ovat esillä suomalaiset talouspolitiikan vaikuttajat, eli kansanedustajat, ministerit, taloustieteilijät sekä talouspolitiikasta vastaavat virkamiehet. Aineistoni koostuu erilaisista lausunnoista, julkaisuista, selonteoista, tiedonannoista, tietokirjoista, selvityksistä, raporteista ja akateemisista artikkeleista. Ajallisesti aineisto sijoittuu 1990-luvulle ennen eurovaluutan käyttöönottoa ja 2010-luvulle eurokriisin puhkeamisen jälkeiselle ajalle.
Analysoin keskustelussa käytettyjä argumentteja jälkikeynesiläisen talousteorian näkökulmasta. Kiinnitän huomiota erityisesti siihen millä tavalla keskustelussa ovat esillä rahapoliittinen suvereniteetti, keskuspankkirahoitus ja kokonaiskysyntä sekä millä tavalla uusklassisen taloustieteen oletukset ovat vaikuttaneet käytyyn keskusteluun.
Analyysin tuloksena totean, että suomalainen EMU-keskustelu noudattelee uusklassisen taloustieteen aksioomia. Läpi aineiston esiintyy jaettu näkemys, jonka mukaan pitkällä aikavälillä julkisen talouden on oltava tasapainossa ja kysynnällä on vain lyhyen aikavälin merkitys. Rahapoliittisen suvereniteetin ja keskuspankkirahoituksen merkitys kuitenkin tunnustetaan toisinaan valtion velanhoitokyvyn näkökulmasta. Tutkielma myös osoittaa, että suomalainen EMU-keskustelu on ollut 1990-luvulla runsasta.
Uusklassisen taloustieteen oletuksille perustuvan keskustelun vuoksi suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on suhtauduttu EMU-jäsenyyteen suopeammin kuin jälkikeynesiläisestä näkökulmasta. Talouspolitiikan liikkumatilan kaventamista ja budjettikurin lisäämistä ei tämän vuoksi pidetä negatiivisena asiana.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Economic Degrowth and the Collapse of Institutional Order : Theory and Propositions
Lamberg, Juha-Antti; Nykänen, Nooa; Taskinen, Jarmo (Suomalainen tiedeakatemia, 2022)Integrating insights from new institutional economics and studies on the collapse of past empires, we sketch a process model that links economic degrowth to the collapse of institutional orders. Our thought experiment ... -
Omistajapoliittiset periaatepäätökset omistajaohjauksellisten muutosten määrittelijöinä
Seppälä, Saku (2020)Tarkastelen kandidaatintutkielmassani Suomen valtion omistamiin yhtiöihin kohdistuvaa omistajapolitiikkaa. Keskityn tarkastelussani valtion omistajaohjaukselliseen linjaan, omistajaohjauksen muutoksiin ja erityisesti ... -
Suomalaisen talouspolitiikan retoriikkaa : retorinen analyysi valituista valtiovarainministeriön julkaisuista vuosilta 2006 & 2022
Nyroos, Max (2024)Tutkielma tarkastelee talouspoliittista retoriikkaa valituissa valtiovarainministeriön julkaisuissa, esitellen julkaisujen talouspoliittista linjaa, ja sitä, miten linjaa perustellaan retoriikan keinoin. Työ sisältää ... -
Sosiaalinen pääoma ja luottamus
Ilmonen, Kaj (Jyväskylän yliopisto, 2000) -
Integration cycles in the Eurozone stock markets
Leskinen, Jussi (2016)Tutkimuksessa analysoitiin euroalueen osakemarkkinoiden integraatiota euroaikana Pukthuanthong & Roll (2009) integraatiomitalla. Tutkimuksella oli kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli tutkia integraation kehitystä ...