“And here you are living despite it all” : väkivallan ja trauman rakentama naiskuva Rupi Kaurin runoudessa

Abstract

Maisterintutkielmassani tutkin intialais-kanadalaisen runoilija Rupi Kaurin kahta eri runoteosta, jotka ovat vuonna 2015 ilmestynyt milk and honey ja vuonna 2017 ilmestynyt the sun and her flowers. Tarkastelen näistä teoksista valitsemieni runojen naiskuvaa ja sitä, kuinka se rakentuu runojen väkivallan ja trauman kautta. Tutkielmani pohjaa feministiseen kirjallisuudentutkimukseen, nykylyriikan tutkimukseen, väkivaltatutkimukseen sekä traumafiktiotutkimukseen. Hypoteesini on, että Kaurin runoissa naiskuvan rakentuminen trauman ja väkivallan kautta tapahtuu kahdella eri tasolla, yksityisellä ja julkisella. Hypoteesini pitää sisällään myös näkemyksen siitä, ettei uhripositiota kuvata naisille suotavana ratkaisuna koettuun väkivaltaan tai elettyyn traumaan.

Kulttuurillisesti merkittäviä Kaurin runoista tekee niiden saama suosio. Instagram-sovelluksessa runoilijan uransa aloittanut Kaur on noussut maailmanmaineeseen ja hänen teoksensa ovat kivunneet myydyimpien teosten listakärkeen. Tämän lisäksi suurin osa Kaurin lukijakunnasta koostuu nuorista naisista. Feministiksi identifioituvan Kaurin runot kuvaavat naiseksi kasvamisen tuskaa, seksuaalista väkivaltaa ja äiti-tytär-suhdettakin tavalla, joka on herättänyt lukijoiden mielenkiinnon maailmanlaajuisesti. Tämän suosion valossa olenkin kiinnostunut tutkimaan sitä, kuinka runoissa keskeisenä teemana esiintyvät väkivallan ja trauman kuvaukset muokkaavat runoista välittyvää naiskuvaa. Tutkimuskysymyksiäni ovat seuraavat: 1. Kuinka väkivalta rakentaa naiskuvaa Rupi Kaurin runoissa? 2. Kuinka traumat rakentavat naiskuvaa Rupi Kaurin runoissa?

Traumat ja väkivalta näyttäytyvät Kaurin runoissa toisiinsa kietoutuneena verkostona, jossa on välillä vaikea sano, mihin toinen loppuu ja mistä toinen alkaa. Väkivalta on monitasoista; lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa kuin myös henkistä väkivaltaa. Traumat näyttäytyvät niin elettyinä ja koettuina traumoina kuin myös ylisukupolvisina ja kollektiivisina traumakokemuksina. Näiden tekijöiden vaikutuksesta naiskuva näyttäytyy aika-ajoin rikkinäisenä ja uhripositiota tarjotaan naisille useammin vaihtoehtona, kuin hypoteesini ehdotti. Tavoite on kuitenkin eheytyä traumoista ja väkivallasta ja tätä kautta saavuttaa selviytyjäpositio. Naiskuva muokkautuu henkilökohtaisesta kuin yhteiskunnallisestakin häpeästä huolimatta vahvaksi ja oman arvonsa tuntevaksi, eikä ajoittaista haavoittuvuutta pidetä epäonnistumisena.