Vapaaehtoinen häpeä : Röyhkeys-romaanin päähenkilön työttömyydestä aiheutuvat marginaalisuuden kokemukset

Abstract

Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkastellaan työttömyyden ja sosiaaliturvariippuvuuden vaikutuksia marginaalisuuden kokemuksiin. Näkövinkkeli on yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle hieman erikoinen, sillä aihetta lähestytään romaanin päähenkilön kokemusten kautta. Ossi Nymanin Röyhkeys-romaani aiheutti ilmestyessään vuonna 2017 mediakohun, jonka keskiössä olivat kirjailijan haastatteluissa antamat lausunnot ideologisesta työttömyydestään. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kuitenkin vain romaanin päähenkilön kokemuksia marginaalisuudesta. Nymanin romaani on omaelämäkerrallinen, muttei tietenkään vastaa täysin hänen kokemuksiaan. Päähenkilön työttömyys, sosiaaliturvariippuvuus ja niiden tuomat marginaalisuuden kokemukset ovat kuitenkin Röyhkeys-romaanin kantava teema. Pitkäaikainen työttömyys lisää riskiä syrjäytymiseen, muttei välttämättä johda siihen, minkä vuoksi työttömyyden kautta on järkevää tutkia juuri marginaalisuutta. Marginaalisuus eroaa syrjäytymisestä siinä, että ihminen voi olla yhdellä elämän osa-alueella marginaalissa, mutta joillain muilla keskuksessa. Syrjäytymiseen vaaditaan marginaalisuutta lähes jokaisella elämänalueella. Marginaalisuuden tärkeä piirre on se, että ihminen voi asettua sinne vapaaehtoisesti. Marginaalisuus voi olla väliaikaista. Marginaalit ovat aina suhteessa keskuksiin. Marginaaleja ja keskuksia on erilaisia, elämän eri alueilla. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, kuinka työttömyys vaikuttaa romaanin päähenkilön kokemuksiin marginaalissa ja keskuksessa olemisesta ja millaisia piirteitä näihin kokemuksiin liittyy. Tutkimuksessa käytetään Juha Perttulan määritelmää kokemuksen rakenteesta. Aineistoa analysoidaan temaattisella analyysillä. Aineiston analyysin perusteella työttömyys vaikuttaa vahvasti päähenkilön marginaalisuuden kokemuksiin. Päähenkilö sijoittaa työssä käyvät keskukseen ja työttömät marginaaliin, ja tämä jaottelu hallitsee hänen kokemuksiaan sosiaalisissa tilanteissa. Päähenkilö on vapaaehtoisesti työtön ja marginaalissa, mutta häpeää sosiaaliturvariippuvuuttaan muiden edessä. Marginaalisuuden kokemuksia leimaakin ristiriitaisuus. Keskukseen itsensä asemoidessaan, päähenkilö vaikuttaa itsevarmalta ja vapautuneelta. Tutkimuksen laajempi yhteiskunnallinen kehys liittyy työttömyyteen ja sosiaaliturvariippuvuuteen. Suomalainen hyvinvointivaltio mahdollistaa elämisen sosiaalituilla, mutta yhteiskunnassa korostetaan työn merkitystä. Ristiriita näkyy päähenkilön työttömyyden aiheuttamissa marginaalisuuden kokemuksissa.