Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorReinikainen, Hanna
dc.contributor.authorAutio, Vilma
dc.date.accessioned2021-06-17T06:47:03Z
dc.date.available2021-06-17T06:47:03Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76626
dc.description.abstractTässä pro gradu- tutkielmassa kerrytetään uutta tietoa siitä, miten organisaatioiden kuuntelu tai kuuntelemattomuus sidosryhmissä koetaan ja millaiset seikat tähän kokemukseen vaikuttavat. Tämän lisäksi esitellään keinoja, joilla sidosryhmät toivovat organisaatioiden kuuntelua parantavan. Tutkimuksen kohteena ovat julkiset asiantuntijaorganisaatiot, joiden harjoittamaan kuunteluun paneudutaan tapausesimerkin - Ruokaviraston, Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen julkaiseman alustavan selvityksen koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja niihin puuttumisen keinoista avulla. Selvitys sai keväällä 2020 laaja mediahuomiota, ja on esimerkki julkisten organisaatioiden harjoittamasta riskiviestinnästä. Tämän tutkimuksen keskeisin teoria on organisaatioiden kuuntelu, ja muu teoreettinen viitekehys rakennetaan dialogisen viestinnän, sekä asiantuntija- ja riskiviestinnän varaan. Sidosryhmien kokemusta tutkittiin viiden puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, joissa haastateltiin tapausesimerkkinä käytetyn selvityksen kohderyhmään kuuluvia brakykefaalisten koirarotujen kasvattajia. Aineisto analysoitiin etsien vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: mitä kuulluksi tuleminen on, mitkä seikat rakentavat kokemusta organisaatioiden kuuntelemattomuudesta ja millaisin keinoin sidosryhmät toivovat kuuntelua parannettavan. Merkittävin tutkimuksen tuottama tulos on organisaatioiden ulkopuolisten syiden vaikutus sidosryhmien kokemukseen organisaatioiden kuuntelemattomuudesta. Näitä syitä ovat median rooli, digitaalisen viestinnän haasteet ja järjestöjen rooli. Sisäisiä syitä kuuntelemattomuuden kokemuksen muodostumiseen sen sijaan ovat selvityksen valmistelun ongelmat, sidosryhmän kokema tarkoitushakuisuus ja sidosryhmän tarpeiden heikko tunnistaminen ja huomiotta jättäminen. Erityisen kiinnostava toive kuuntelun parantamiseen sidosryhmältä on toive kasvokkain viestinnästä, sillä aiemmassa organisaatioiden kuuntelun kirjallisuudessa huomio on kiinnittynyt kuunteluun verkossa ja sosiaalisessa mediassa.fi
dc.format.extent68
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherorganisaatioiden kuuntelu
dc.titleSidosryhmän kokemuksia organisaatioiden kuuntelemattomuudesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106173824
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineViestinnän johtaminenfi
dc.contributor.oppiaineCorporate Communicationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2043
dc.subject.ysosidosryhmät
dc.subject.ysokuunteleminen
dc.subject.ysoviestintä
dc.subject.ysoasiantuntijaorganisaatiot
dc.subject.ysodialogi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot