dc.contributor.advisor | Kuronen, Marjo | |
dc.contributor.author | Jyrinki, Viliina | |
dc.date.accessioned | 2021-06-16T11:44:48Z | |
dc.date.available | 2021-06-16T11:44:48Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76604 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessa tarkastellaan kuritusväkivaltaa Helsingin Sanomien julkaisuissa vuosina 1984–2020. Tarkoituksena on selvittää, mitä ja miten kuritusväkivallasta kirjoitetaan sekä millaista asemaa vanhemmalle ja lapselle rakennetaan. Tutkimukseen on valittu 135 julkaisua. Teoreettis-metodologisina lähtökohtina tutkimuksessa ovat sosiaalinen konstruktionismi ja etnometodologia. Kuritusväkivaltaa tarkastellaan kulttuuris-historiallisesti rakentuvana sosiaalisena konstruktiona, jota mediatekstit rakentavat, uusintavat ja vahvistavat. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista sisällönanalyysia ja kategoria-analyysia. Sisällönanalyysissa koodaamisen ja teemoittelun avulla paikannetaan aineistosta toistuvia asiakokonaisuuksia ja tiivistetään lopuksi havainnot kokonaiskuvaksi. Kategoria-analyysissa tarkastellaan jäsenkategorioiden kautta kulttuurisen tiedon rakentumista. Tutkimus osoitti, että kiinnostus kuritusväkivaltaa kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Kuritusväkivallasta käytettiin pääasiassa sanasta kuritus johdettuja termejä, mutta 2000-luvulta alkaen yleistyivät myös väkivalta -termit. Kuritusväkivaltaa lähestyttiin kasvatuksena, sosiaalisena ongelmana ja rikoksena. Samaan aikaan termien muutoksen kanssa alkoi painottua sosiaalisen ongelman näkökulma. Teemana rikos oli selvästi harvinaisempi. Lapsi – vanhempi kategoriapareja löytyi neljä. Lapsi määriteltiin vanhemman kautta jääden näkymättömäksi toiminnan kohteeksi tai vahingoitetuksi väkivallan kokijaksi. Vanhempi suhteessa lapseen oli kurittava tai väkivaltainen. Medialla on merkittävä rooli julkisen mielipiteen muodostamisessa. Sen tapa puhua kuritusväkivallasta kertoo laajemmin yhteiskunnassa vaikuttavasta suhtautumistavasta ilmiöön. Tiedon lisääminen median tuottamasta kuvasta tuo ymmärrystä kuritusväkivaltaan kytkeytyvistä keskusteluista. Tietoa ilmiölle annetuista kulttuurisista merkityksistä tarvitaan, jotta voidaan tehokkaasti tukea lapsen oikeutta väkivallattomaan lapsuuteen. | fi |
dc.format.extent | 84 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | kuritusväkivalta | |
dc.title | Kuritusta vai väkivaltaa? : kuritusväkivalta Helsingin Sanomien kuvaamana 1984-2020 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202106163803 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | vanhemmuus | |
dc.subject.yso | lapsuus | |
dc.subject.yso | väkivalta | |
dc.subject.yso | kuritus | |
dc.subject.yso | perheväkivalta | |
dc.subject.yso | kasvatus | |
dc.subject.yso | kaltoinkohtelu | |
dc.subject.yso | sosiaalinen konstruktivismi | |
dc.subject.yso | kategoria-analyysi | |
dc.subject.yso | piilorikollisuus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |