Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKokko, Katja
dc.contributor.advisorKekäläinen, Tiia
dc.contributor.authorLaukka, Satu
dc.date.accessioned2021-06-15T07:29:31Z
dc.date.available2021-06-15T07:29:31Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76534
dc.description.abstractTässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan motivaatiotekijöiden yhteyttä naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen. Lisäksi tarkastellaan motivaatiotekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu itsemääräämisteoriaan, jonka mukaan ihmisen toiminnan taustalla vaikuttavat kolme psykologista perustarvetta: autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus. Psykologisten perustarpeiden täyttyessä oletuksena on, että motivoituminen tapahtuu omaehtoisesti, jolloin motivaatio on säätelyltään autonomista. Perustarpeiden estyminen voi puolestaan johtaa kontrolloituun motivaatioon, jolloin säätely on ulkoista. Tutkielma perustuu vuonna 2018 alkaneeseen EsmiRs – seurantatutkimuksen (Estrogen, microRNAs and the risk of metabolic dysfunction) aineistoon, joka on osa vuonna 2014 alkanutta ERMA (Estrogenic regulation of muscle apoptosis) tutkimusprojektia. Tässä tutkimuksessa seurantatutkimuksen aineistoa hyödynnettiin demografisten tekijöiden, koetun terveydentilan, liikuntamotivaation ja liikunta-aktiivisuuden osalta, joita oli selvitetty strukturoitujen, itsearvointiin perustuvien kyselylomakkeiden avulla. Liikuntamotivaatiota kartoitettiin Perceived Locus of Causality -mittarilla (PLOC). Tässä tutkimuksessa käytetyt tutkimusdatat on saatu 494 tutkittavalta, jotka olivat tutkimuksen aikana iältään 51–59-vuotiaita. Tutkimusdataa analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tulosten mukaan ulkoisen säätelyn ja pakotetun säätelyn (r = 0.368, p = 0.001) sekä sisäisen motivaation ja tunnistetun säätelyn (r = 0.727, p = 0.001) välillä oli positiivinen yhteys. Sisäinen motivaatio oli negatiivisesti yhteydessä ulkoiseen säätelyyn (r = -0.183, p = 0.001). Nämä osoittavat, että liikunnan harrastaminen painostuksen tai miellyttämisen takia liittyy huonommuuden tai syyllisyyden välttelemiseen sekä että liikunnasta nauttija arvostaa liikunnasta saatuja hyötyjä, ja harrastaa liikuntaa itsensä vuoksi. Autonomiset motivaatiotekijät, eli tunnistettu säätely ja sisäinen motivaatio selittivät parhaiten liikuntasuorituksen intensiteettiä (β=0.224, p=0.001 ja β=0.176, p=0.004), kestoa (β=0.140, p= 0.021 ja β=0.292, p=0.001) ja useutta (β=0.207, p=0.001 ja β=0.303, p=0.001) ja joiden merkitsevyydet pysyivät ennallaan kontrollimuuttujien lisäämisestä huolimatta. Tulokset osoittavat, että tutkittavien naisten liikuntasuoritusten intensiteetti, useus ja kesto on hyvin tai täysin sisäistettyä ja niissä korostuu omaehtoisuus. Tulosten perusteella voidaan esittää, että liikuntainterventioiden suunnittelussa tulisi korostaa autonomian tunnetta lisääviä keinoja.fi
dc.description.abstractThis master's thesis examines the relationship between motivational factors for leisure-time exercise intensity, duration, and frequency among women. In addition, correlations between motivational factors are examined. The theoretical framework for this study is self-determination theory. According to theory, there are three psychological needs which drive human behavior: autonomy, competence, and relatedness. Self- determination theory suggests that people can become self-determined when all three needs are fulfilled, whereby the regulation of motivation is autonomous. When these needs are not met, it can lead to controlled motivation, whereby the regulation is external. The study is based on EsmiRs follow-up study (Estrogen, microRNAs and the risk of metabolic dysfunction) which started in 2018. The study is part of the ERMA research project (Estrogenic regulation of muscle apoptosis) which was started in 2014. In this study, the data from the follow-up study was utilized for demographic factors, perceived health status, exercise motivation and exercise activity which were determined by using structured, self-reported questionnaires. Motivation for leisure-time exercise was examined by Perceived Locus of Causality -scale (PLOC). The study data used in this study was obtained from 494 subjects, aged 51-59 years during the study. Data was analyzed by Pearson's correlation and linear regression analysis. The results showed positive relationship between external and introjected regulation (r = 0.368, p = 0.001) and between intrinsic motivation and identified regulation (r = 0.727, p = 0.001). In addition, intrinsic motivation was negatively related to external regulation (r = -0.183, p = 0.001). These results indicate that engaging in exercise due to pressure, or to please others, is driven by avoidance of guilt experienced when not exercising. In addition, when exercising is enjoyable, its benefits are also appreciated, and exercising is self-driven. Autonomous forms of motivation, i.e identified regulation and intrinsic motivation, explained the intensity of leisure-time exercise intensity (β=0.224, p=0.001 ja β=0.176, p=0.004), duration (β=0.140, p= 0.021 ja β=0.292, p=0.001) and frequency (β=0.207, p=0.001 ja β=0.303, p=0.001) and their significance remained unchanged despite control variables were included. These results showed that intensity, duration, and frequency of exercise are well or completely internalized and self-conditionality emphasizes among the women studied. Based on these results, it can be suggested that tools to increase the sense of autonomy are important when planning exercise interventions.en
dc.format.extent51
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othervapaa-ajan liikunta
dc.subject.otherliikuntamotivaatio
dc.subject.otheritsemääräämisteoria
dc.subject.otherulkoiset säätelytekijät
dc.subject.othersisäinen motivaatio
dc.titleMotivaatiotekijöiden yhteys naisten vapaa-ajan liikunnan intensiteettiin, kestoon ja useuteen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106153735
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysomotivaatio
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysosäätely
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot