Hormonaalisen ehkäisyn ja kuukautiskierron vaikutukset naispelaajien urheiluvammoihin jalkapallossa

Abstract

Jalkapallo on maailman suosituimpia urheilulajeja. Jalkapallossa on korkea vammautumisriski ja naispelaajilla polvi- ja nilkkavammat ovat urheiluvammoista yleisimpiä. Urheiluvammojen syntyyn liittyviä riskitekijöitä on useita, kuten aiempi vamma, kuukautiskierto ja siihen liittyvä hormonitoiminta, hormonaalinen ehkäisy sekä matala energiansaanti. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, eroaako urheiluvammojen esiintyvyys niiden jalkapalloa pelaavien naisten välillä, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä ja jotka käyttävät hormonaalista ehkäisyä. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa urheiluvammojen esiintyvyydestä kuukautiskierron eri vaiheissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös toissijaisina tulosmuuttujina kokonaisenergiansaannin ja LEAF-Q-indeksin yhteyksiä urheiluvammojen esiintyvyyteen.

Tutkimuksen aineisto koostui jalkapallon naispelaajista kahdessa sarjatasossa (n = 91, keski-ikä 18 vuotta). Aineistoa kerättiin reaaliajassa Athlete Monitoring (2020) -sovelluksen kautta. Urheiluvammojen osalta aineistoa kerättiin OSTRC-H (fin) -terveyskyselyllä. Kuukautiskierroista aineistoa kerättiin sovellukseen liitetyllä kysymyksellä. Lisäksi tutkimuksen alussa kerättiin tietoja kuukautiskierrosta osana matalaa energiansaatavuutta kartoittavaa LEAF-Q-kyselyä. Pääanalyysimenetelminä käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä sekä ristiintaulukointia Multiple Response -muuttujien avulla.

Urheiluvammoja oli enemmän pelaajilla, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä (46 urheiluvammaa) kuin hormonaalista ehkäisyä käyttäneillä pelaajilla (22 urheiluvammaa). Ehkäisymenetelmäryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (asymptoottinen p-arvo = 0.767). Urheiluvammoja näyttäisi tapahtuvan eniten follikulaarivaiheessa (n = 18, 44 %) ja vähiten ovulaatiovaiheessa (n = 8, 20 %). Suurin osa urheiluvammoista tapahtui ennen ovulaatiota (n = 26, 63 %). Kokonaisenergiansaannin, LEAF-Q-indeksin ja urheiluvammojen kesken tehdyissä parittaisissa vertailuissa korrelaatiot vaihtelivat r = -0,017–0,309 välillä, olematta tilastollisesti merkitseviä minkään muuttujien välillä.

Tämän pro gradu -tutkielman tulokset viittaavat siihen, että jalkapallossa urheiluvammoja saattaa esiintyä enemmän niillä naispelaajilla, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä verrattuna naispelaajiin, jotka käyttävät hormonaalista ehkäisyä. Hormonaalisen ehkäisyn vaikutukset urheiluvammojen syntyyn jäävät epäselviksi. Urheiluvammoja näyttäisi esiintyvän enemmän kuukautiskierron alkupuolella. Tämän aineiston perusteella näyttäisi, etteivät kokonaisenergiansaanti ja LEAF-Q-indeksi olisi yhteydessä urheiluvammojen esiintyvyyteen. Lisätutkimusta hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista urheiluvammojen syntyyn tarvitaan.

Football is one of the most popular sports in the world. The injury risk is high in football and the most general sports injuries of female players are knee and ankle injuries. There are many risk factors for sports injuries such as a recent injury, menstrual cycle, hormonal changes, oral contraceptives, and low energy availability. The aim of this master’s thesis was to find out if there are any differences in sports injury rates in female players not using and using oral contraceptives in football. Additionally, the purpose was to gain more knowledge about prevalence of sports injuries in different stages of menstrual cycle. Also, the association between the low energy availability, LEAF-Q score and sports injuries was under examination.

The data consisted of female football players from two serial levels (n = 91, mean age 18 years). The data was collected in real time from application called Athlete Monitoring (2020). OSTRC-H (fin) -questionnaire was used to collect data about the sports injuries. The data concerning about the menstrual cycle was collected by asking a question about it in the app. Additionally, from the beginning of the study a LEAF-Q -questionnaire was used to gain more knowledge about the menstrual cycle as part of a possible low energy availability. The Mann-Whitney U-test and Multiple Response analysis were used when analyzing the data.

There were more sports injuries in players not using oral contraceptives (46 sports injuries) than players using oral contraceptives (22 sports injuries). There were no statistically significant differences between the groups (asymptotic p value = 0.767). It seems there are more sports injuries during the follicular phase of the menstrual cycle (n = 18, 44 %) and less sports injuries during the ovulatory phase of the menstrual cycle (n = 8, 20 %). Most of the sports injuries seem to happen before the ovulation (n = 26, 63 %). The correlations between the low energy availability, LEAF-Q-score and sports injuries varied between r = -0,017–0,309, not being statistically significant between any of the variables.

The results of this master’s thesis indicate that in the football there might be more sports injuries in female players not using oral contraceptives compared to players using oral contraceptives. The protective effect of the oral contraceptives stays unclear. There seems to be more sports injuries in the first half of the menstrual cycle. Based on the results of this masters’ thesis neither the energy availability nor the LEAF-Q-score correlate the prevalence of the sports injuries. More research about the effects of the oral contraceptives as a cause of the sports injuries is needed.