Verojalanjälki - rasite vai vastuullisuuskysymys? : diskurssianalyyttinen tutkimus verojalanjälkiraportoinnista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä verojalanjälkiraportoinnista tarkastellen sitä sekä sisällöllisesti että merkityssidonnaisesti kielenkäytön tutkimuksen avulla. Tarkoituksena oli selvittää, minkä teemojen ympärille verojalanjälkiraportit rakentuvat ja miten teemoista puhutaan eli millaisia diskursseja niistä tuotetaan. Tutkimusaineistona hyödynnettiin suomalaisten pörssiyritysten verojalanjälkiraportteja vuodelta 2019 ja tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyyttistä tutkimusstrategiaa. Tutkimuksessa edettiin sisällön teemoiksi erittelevästä sisällönanalyysistä tulkitsevalle tasolle retorisesti painottuneeseen diskurssianalyysiin, jossa kiinnostuksen kohteena on erityisesti argumentoinnin keinot, joilla representaatioista rakennetaan kannatettavia ja tuetaan omia pyrkimyksiä.

Sisällönanalyysin tuloksena teemojen havaittiin jakautuvan konkreettisempiin muun muassa verojen hallintaa, sääntelyä ja verokontribuutiota eritteleviin teemoihin sekä spekulatiivisempaan pohdintaan verostrategisista, vastuullisuuden ja veroympäristön haasteiden kysymyksistä. Diskurssianalyysistä puolestaan tunnistettiin kolme diskurssia, jotka nimettiin laillisuus-, yhteiskuntavastuu- ja epäkohtadiskurssiksi. Yleisimpänä diskurssina toistui faktakeskeinen laillisuusdiskurssi, joka representoi verojalanjälkeä ja teemoja sääntöjenmukaisuuden ja oikeellisuuden näkökulmasta luoden siten vakuuttavuutta ja luotettavuutta argumentaatioon. Itsensä etäännyttävästä laillisuusdiskurssista poiketen vahvempia kannanottoja havaittiin yhteiskuntavastuu- ja epäkohtadiskurssista, joista viimeksi mainitun rakentaessa teemoista ongelmakeskeisiä representaatioita ja kuvatessa verojalanjälkeä rasitteena tai liiketoiminnan esteenä, yhteiskuntavastuudiskurssi liittää verojalanjäljen osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista tarkastellen teemoja erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta omaa roolia korostaen. Näin diskurssissa vakuuttavuuden vahvistamisen lisäksi tuetaan esimerkiksi kehumista tai tietyn yrityskuvan rakentamista, epäkohtadiskurssin argumentoinnin viitatessa ennemmin kritisoinnin tai puolustelun funktion tukemiseen.