On ero miehellä ja miehellä : Kielitoimiston sanakirjan mieskuva

Abstract

Tämän maisterintutkielman aihe on Kielitoimiston sanakirjan (2018) mieskuva. Tutkimus asettuu eräänlaiseksi jatkumoksi suomen kielen yksikielisten sanakirjojen tutkimukselle, joissa on tutkittu mies- ja naiskuvia.

Mieskuvan muodostumista on tarkasteltu seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Millaisten hakusanojen yhteydessä mies-esimerkki esiintyy Kielitoimiston sanakirjassa (2018) ja miten mies-esimerkin sisältävät hakusanat jakautuvat eri sanaluokkaryhmien välillä? 2. Millaisia ovat ne henkilötarkoitteiset substantiivihakusanat, joiden artikkeleissa mies-esimerkki esiintyy? 3. Millainen mieskuva välittyy sen perusteella, miten miehestä mies-esimerkeissä puhutaan? Miten mieskuva suhteutuu käsitykseen hegemonisesta ja toksisesta maskuliinisuudesta?

Tutkimuksen aineisto koostuu sellaisista sana-artikkeleista, joiden käyttöesimerkeissä esiintyy mies-sana (788 kpl). Hakutuloksen sanaluokkajakoon perustuvan semanttisen luokittelun perusteella mies-esimerkki esiintyy useimmin substantiivihakusanojen artikkeleissa (324 mies-osumaa). Tarkempi analyysi kohdistuu henkilötarkoitteisiin substantiivihakusanoihin (79 kpl), joihin sisältyy noin puolet substantiivihakusanojen mies-esimerkeistä. Henkilötarkoitteiset substantiivihakusanat jakautuvat yleisesti henkilötarkoitteisiin hakusanoihin (48 kpl) sekä vain ’miestä’ (26 kpl) ja vain ’naista’ (5 kpl) tarkoittaviin hakusanoihin. Hakusanoista nousevat teemat liittyivät alkoholin haittakäyttöön, ulkoisiin ja henkisiin ominaisuuksiin, alhaiseen yhteiskunnalliseen asemaan, työelämään ja sen hierarkioihin, seuraelämään ja sukupuolisuhteisiin sekä ominaisuuksiin, jotka tekevät miehestä miesten miehen.

Eri teemojen ja mies-esimerkkien analyysi paljastaa mieskuvan perustuvan korostuneesti miesten keskiseen kilpailuun, joka liittyy hegemoniseen maskuliinisuuteen. Hegemonisen maskuliinisuuden ulkopuolelle jäävät etenkin alistuvat, pehmeät ja tahdottomat miehet, työttömät ja syrjäytyneet miehet ja työelämässä kokemattomat ja kyvyttömät miehet. Hierarkian ylimmille sijoille yltävät monin tavoin kyvykkäät miehet, jotka vastaavat paitsi (miehisen) työelämän vaatimuksiin myös niihin edellytyksiin, joita miehelle voidaan kohdistaa myönteisiä ominaisuuksia ja miehekkyyttä kuvastavilla mies-ilmauksilla. Tutkimustulosten perusteella miesaihe näyttäytyy tärkeänä sekä sanakirjatyössä että laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa.