Skaalatun ketterän kehityksen koordinointi

Abstract

Ohjelmistoprojektien toimitusmetodiksi valitaan enenevissä määrin ketterät menetelmät, myös silloin kun projektit ovat suuria ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Itseohjautuvuus ja autonomisuus on ketterän manifestin mukaisesti oleellinen osa tiimien toimintaa, mutta suuressa skaalassa itseohjautuvuuden ja koordinoinnin tasapaino voi olla hankala toteuttaa. Koordinaatiota hallitaan erilaisin koordinaatiomekanismein, kuten erilaisten tapaamisten, dokumenttien ja työkalujen avulla.

Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selvittää, miten koordinaatiota on hallittu ja kuinka se on onnistunut erilaisten mekanismien avulla erään suomalaisen finanssitoimijan liiketoiminta-alueen kehityksessä, joka on järjestänyt kehitysorganisaationsa Spotify-malliin verrattavan rakenteen mukaisesti. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, joka suoritettiin kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun keinoin. Kyselytutkimuksella kartoitettiin kohdeorganisaation käytössä olleet mekanismit, organisaation rakenne sekä haastateltujen rooli organisaatiossa. Teemahaastattelun tavoitteena oli havainnoida kohdeorganisaation koordinaation hallintaa yleisesti. Erilaisten koordinaatiomekanismien käyttöä arvioitiin SWOT-analyysin avulla, eli kuvailtiin kunkin käytössä olleen mekanismin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet sekä uhat.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että riippuvuuksia ei hallittu kovinkaan keskitetysti, vaan koordinaation tehottomuus on johtanut ikään kuin pakotettuun itseohjautuvuuteen. Liiketoiminnan ja sovelluskehityksen välinen kuilu koettiin haasteeksi, mikä ilmeni erityisesti tuoteomistajan kyvyttömyydessä koordinoida työskentelyä tarvittavan tehokkaasti. Haasteena nähtiin myös liian korkealle tasolle jäävät kehitystehtävät, joita pitäisi käsitellä tehokkaammin pyrähdysten suunnittelussa muun muassa riippuvuuksien näkökulmasta. Positiivisena nähtiin kuitenkin asiakkaan ja konsulttiyritysten työntekijöiden integroituminen osaksi kehitysorganisaatiota, vaikkakin konsulttiyrityksen työntekijät kokivat ajoittain liian suurta vastuuta asiakkaan liiketoiminnallisten ratkaisujen päätöksissä.

Agile methods are being chosen often for software projects, also when projects are large and complex. According to Agile manifesto, autonomy is a crucial part of team organization, but in large scale the balance between autonomy and efficient coordination can be difficult to implement. Coordination can be managed with a variety of mechanisms, such as meetings, documents and tools.

The motivation of this thesis was to study how coordination is being managed and how well it has succeeded in a Finnish financial organization’s business area development using a modification of Spotify model. The study was conducted as a case study which contained a survey and a thematic interview as data collection methods. The survey was used to discover mechanisms used in the organization, the structure of the organization and the role of the interviewee. The aim of the thematic interview was to observe coordination management in general. The use of different coordination mechanisms was assessed using SWOT analysis, i.e. analyzing strengths, weaknesses, opportunities and threats of each mechanism.

The results of this study suggest that when dependencies were not managed centrally, it could lead into a so-called forced autonomy. The gap between business and development was perceived as a challenge, which was presented as product owner’s inability to manage coordination effectively. Low level of task granularity was seen as a challenge, which would require better sprint planning including more efficient dependency management. Integration between the client and consulting company was seen impacting positively to coordination, however consulting company employees had experienced they had too much responsibilities in the client’s business-related decisions.