Oppimisanalytiikan tutkimus korkeakouluissa : systemaattinen kartoitus

Abstract

Oppimisanalytiikka on ollut monissa maissa tutkimuksen kohteena jo useita vuosia. Suomessakin aihe on ajankohtainen sekä korkeakouluissa että muilla koulutusasteilla. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu tarve suunnata tutkimusta hallinnollisesta tai datalähtöisestä tutkimuksesta kohti oppimisen näkökulmaa. APOA-hankkeessa tähän tähdätään pilotoimalla ja tutkimalla kymmeniä opintojaksoja kymmenessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Hankkeessa on huomattu aiempien kansainvälisten tutkimusten tapaan tarve yhdistää pedagogista suunnittelua ja oppimisanalytiikkaa, jotta analytiikasta saataisiin täysi hyöty oppimisen tukemiseen.

Tämän tutkimuksen aihe nousi tarpeesta selvittää tulevan oppimisanalytiikan tutkimuksen avuksi, kuinka paljon oppimisanalytiikkaa ja pedagogista suunnittelua on tutkittu vuosina 2016–2020 korkeakouluissa kansainvälisesti ja kotimaassa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mitä ovat aiempien tutkimusten sidosryhmät. Aineisto kerättiin ja analysoitiin käyttämällä systemaattisen kirjallisuuskartoituksen tutkimusmenetelmää, joka pohjautuu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen protokollaan.

Oppimisanalytiikkaa tarkasteltiin kansainvälisen määrittelyn ja APOA-hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella. Sen käyttöönottoa tukemaan esiteltiin DELICATE-viitekehys. Pedagogista suunnittelua tarkasteltiin Salmonin viisiportaisen mallin ja Carpe Diem -menetelmän sekä Ruhalahden DDD-mallin kautta.

Tutkimuksen kirjallisuushauissa löydettiin aluksi 909 artikkelia, joista rajausten jälkeen 40 otettiin valintakriteerein perustellusti tarkempaan tarkasteluun. Näistä useimmat oli julkaistu vuonna 2018, mutta muuten julkaisut jakautuivat melko tasaisesti vuosittain aikavälille 2016–2020. Vuoden 2020 osalta tarkastelujakso päättyy huhtikuun puoliväliin.

Kirjallisuuslistaa tarkastellessa selvisi, että oppimisanalytiikan ja pedagogisen suunnittelun yhteistutkimuksessa sidosryhmät painottuvat opiskelijoihin ja opettajiin. Tutkimusaiheiden ja -tulosten tarkastelussa nousi esille pedagogisen suunnittelun ja oppimisanalytiikan yhdistämisen välttämättömyys. Tutkija esittää, että teoriaosuudessa esiteltyjen pedagogisten mallien ja suunnittelumenetelmien yhdistäminen oppimisanalytiikan käyttöönottoon olisi hyvä tapa toteuttaa käyttöönotto pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Jatkossa olisi mielenkiintoista suunnata tutkimusta oppimisanalytiikan huomioivien pedagogisten suunnittelumallien luomiseen.

Learning analytics has been the subject of research in many countries for several years. This is a current topic also in Finnish higher education (HE) as well as in other levels of education. Previous research has noted the need to refocus research from administrative or data-based research to the perspective of learning. The APOA project aims to do this by piloting and researching dozens of study courses at ten Finnish universities of applied sciences. The project has identified, as in previous international studies, the need to combine learning design and learning analytics to make full use of analytics to support learning.

The topic of this study arose from the need to find out how much learning analytics and learning design has been studied in 2016–2020 in HE internationally and domestically to facilitate future research on learning analytics. In addition, there was an interest in find-ing out what the stakeholders of previous studies are. The material was collected and analyzed using a systematic literature mapping research method based on the systematic literature review protocol.

The learning analytics were examined based on the international definition and the findings of the APOA project. To support implementation of learning analytics, the DELICATE framework was introduced. The pedagogical design was examined using Salmon's five-step model and the Carpe Diem method, as well as Ruhalahti’s DDD model.

The initial literature search provided 909 articles, 40 of which were taken into a closer scrutiny according to the the selection criteria. Most of these had been published in 2018, but otherwise the publications were fairly evenly distributed annually over the period 2016–2020. In 2020, the review period ends in mid-April.

Examining the bibliography, it became clear that in the joint study of learning analytics and pedagogical planning, stakeholders consist of students and teachers. The examination of research topics and results highlighted the need to combine learning design and learning analytics. The researcher suggests that combining the pedagogical models and design methods presented in the theoretical part with the implementation of learning analytics would be a good way to carry out implementation in a pedagogically meaningful way. In the future, it would be interesting to focus research on the creation of pedagogical design models that take into account learning analytics.