Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorAuvinen, Tommi
dc.contributor.authorSaarenoksa, Marjut
dc.date.accessioned2021-06-04T07:57:11Z
dc.date.available2021-06-04T07:57:11Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76237
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, miten Suomen Ericsson voisi kehittää joustavia työnteon tapoja, samalla taaten tehokkaan tiimityöskentelyn ja erilaiset tarpeet, liittyen yritystoimintaan ja yksilöiden henkilökohtaisiin toiveisiin. Tämän perusteella muodostettiin neljä tutkimuskysymystä, jotka keskittyvät etätyökontekstissa tapahtuvaan kommunikointiin, yhteistyöhön, työn tuottavuuteen, etätyön vaikutukseen työtyytyväisyyden ja työn ja muun elämän tasapainon suhteen. Lisäksi keskitytään ketterien menetelmien sujuvuuteen etätyössä, sillä tutkimuksen kohteena ovat ketteriä menetelmiä hyödyntävät paikalliset tuotekehitystiimit. Työelämä ja työnteon tavat ovat muuttuneet vuosien saatossa erityisesti digitalisaation takia. Tämän lisäksi koronapandemia on saanut yritykset huomaamaan, että monia työtehtäviä voidaan tehdä joustavammin, kuin ehkä aikaisemmin on ajateltu. Tuotekehittäjät ovat erittäin kilpailtuja työmarkkinoilla, jonka takia yritysten on tärkeä pystyä sopeutumaan kilpailuun tarjoamalla esimerkiksi joustavampia työtapoja säilyttääkseen kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa työntekijöiden silmissä. Empiirinen tutkimus on toteutettu monimenetelmäisesti. Tutkimusdata on kerätty verkkopohjaisella kyselylomakkeella (N=67). Tulosten perusteella voidaan todeta, että kommunikointi ja yhteistyö virtuaalisessa kontekstissa on pääsääntöisesti onnistunutta, haasteet liittyvät erityisesti koronapandemian takia lähes kokonaan puuttuvat toimistolla tapahtuvat kohtaamiset. Tiimit näkevät, että työn tuottavuus ei ole kärsinyt etätyön takia, ja tulokset osoittavat, että keskittyminen voi olla jopa helpompaa kotona, koska häiriöitä voi olla vähemmän verrattuna toimistotilaan. Eristyneisyys ja viestinnän puute voivat heikentää tuottavuutta (Rose, 2016) ja ilmiö oli osittain nähtävissä tutkimustuloksissa. Työtyytyväisyyteen ja työn ja muun elämän tasapainoon liittyvät tulokset viittaavat siihen, että lisääntynyt vapaus on parantanut tyytyväisyyttä ja henkilökohtaisen elämän järjestelyä, toisaalta joustavampi työskentely voi johtaa hämärtyneeseen rajaan työn ja muun elämän välillä. Ketterät menetelmät havaittiin toimivan hyvin etätyökontekstissa, kun kaikki tiimijäsenet työskentelevät etätyössä. Näiden tulosten perusteella suositellaan, että tiimit hyödyntävät etätyötä myös jatkossa, kuitenkaan unohtamatta kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, sillä sen avulla voidaan kehittää kommunikointia, yhteistyötä ja luottamusta.fi
dc.description.abstractThe purpose of this study is to review and examine how Ericsson Finland could improve flexible ways of working but still maintain efficient teamwork and additionally consider business - and people’s personal needs in the agile software development unit. Therefore, four research questions were formed to address topics regarding virtual communication and cooperation, productivity in remote work, the effect of remote work on job satisfaction, and work-life balance. Additionally, agile ways of working in a virtual context is reviewed, as the teams in scope are local agile teams. Working life has changed during the years, mainly due to digitalization but especially during the Covid-19 pandemic, many organizations have noticed that work can be done successfully by using more flexible ways of working. Competition around competent software developers is high, there-fore it is vital to answer the demands of job markets, and flexibility is seen as one aspect that can attract new and current talents. The empirical study of this paper is conducted as a mixed methods research. Data was collected with an online survey (N=67). Results indicate that virtual communication and collaboration have mainly been successful, yet there are some minor challenges mostly due to the Covid-19 situation that has eliminated almost all face-to-face encounters. Teams consider that their work productivity has not suffered due to remote work, and results also highlighted that focus can be better when working from home since there are fewer disturbances than in the open office. Feeling of isolation and lack of communication can harm work productivity (Rose, 2016; Sobel Lojeski & Reilly 2020), which was slightly visible also in this study. Results related to job satisfaction and work-life bal-ance indicate that on one hand increased autonomy has improved job satisfaction and for instance, employees are highly satisfied that they have more time for themselves and their families. Also, flexible working possibilities ease arranging private appointments and managing kinds, yet for some individuals, flexible working blurs work-life balance and causes challenges in private life. Also, agile methods were seen to work well remotely and the overall feedback was very good regarding agile ways of working. Based on these results, it is suggested that teams would benefit from increased flexibility but still have a decent amount of face-to-face working to improve communication, collaboration, and trust-building.en
dc.format.extent107
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otherchanging ways of working
dc.subject.othervirtual communication
dc.subject.othervirtual distance
dc.subject.otheragile
dc.titleThe impact of flexible working on productivity and job satisfaction : case future of work in agile R&D
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106043463
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineJohtaminenfi
dc.contributor.oppiaineManagement and Leadershipen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi20424
dc.subject.ysodigitalisaatio
dc.subject.ysoetätyö
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysoohjelmistokehitys
dc.subject.ysojoustotyö
dc.subject.ysoviestintä
dc.subject.ysomuutos
dc.subject.ysoyhteistyö
dc.subject.ysotiimityö
dc.subject.ysodigitalisation
dc.subject.ysoremote work
dc.subject.ysoworking life
dc.subject.ysosoftware development
dc.subject.ysoflexible work
dc.subject.ysocommunication
dc.subject.ysochange
dc.subject.ysocooperation (general)
dc.subject.ysoteamwork
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot