КАК ФОРМИРУЮТСЯ ПРЕДСТАВЛЕНИЯ МОЛОДЫХ ФИННОВ О РОССИИ И РУССКИХ – НА ПРИМЕРЕ ФОКУС-ГРУППЫ Kak formiruȗtsâ predstavleniâ molodyh finnov o Rossii i ruskih – na primere fokus gruppy (Miten suomalaisten nuorten käsitykset Venäjästä ja venäläisistä muodostuvat – Focus Group – ryhmäkeskustelujen pohjalta)

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan suomalaisten 21–28-vuotiaiden nuorten käsitysten muodostumista Venäjästä ja venäläisistä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia mielipiteitä ja käsityksiä suomalaisilla nuorilla on Venäjästä ja venäläisistä? 2. Miten heidän käsityksensä muodostuvat keskustelussa? Aihe on ajankohtainen koska Venäjän valtion harjoittama politiikka herättää paljon keskustelua maailmanlaajuisesti. Tämä voi vaikuttaa ihmisten käsityksiin sekä valtiosta että sen kansalaisista. Nykyään myös medialla ja sosiaalisella medialla on paljon vaikutusvaltaa ihmisten käsityksien muodostumisessa. Suomi ja Venäjä ovat rajanaapureita, joilla on pitkä yhteinen historia, tämän lisäksi Suomessa asuu suuri venäjänkielinen vähemmistö (Tilastokeskus 2019). Vuorovaikutusta Venäjän ja Suomen, venäläisten ja suomalaisten välillä tapahtuu monipuolisesti mm. kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkustuksen kautta. Venäjä ei ole vain ulkopoliittinen kysymys – mm. Suomessa asuvan venäläisvähemmistön myötä suomalaisten käsityksiä Venäjästä ja venäläisistä olisi hyvä tarkastella uudenlaisen tuoreen tutkimuksen valossa. Kriittisen diskursiivisen psykologian menetelmän avulla toteutetussa analyysissä huomio oli käsitysten muodostumisessa vuorovaikutustilanteessa, kuitenkin huomioon ottaen aiheen sosiaalinen, kulttuurinen, historiallinen ja poliittinen tausta. Aineistonkeruu toteutettiin kahden Focus Group – ryhmähaastattelun pohjalta, joissa osallistujia oli yhteensä 7. Analyysiosiossa nauhoitetusta ja litteroidusta materiaalista etsittiin Venäjään ja venäläisiin liittyviä toistuvia tulkintarepertuaareja, ideologisia dilemmoja ja subjektien positiota. Tämän lisäksi aineistoesimerkkejä analysoitiin tarkemmin käyttämällä diskursiivisen psykologian työkaluja (discursive devices). Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneilla suomalaisnuorilla on ristiriitaisia käsityksiä sekä Venäjästä että venäläisistä. Tätä kuvaa hyvin esiinnousseet repertuaariparit eli vastakohtaisten käsitysten muodostamat jatkumot: venäläiset ovat tällaisia – venäläiset ovat kuten muutkin, Venäjä on erilainen ja eksoottinen – Venäjä on kuten muut maat, Venäjä-ennakkoluulot ovat paikkansapitäviä – Venäjä-kuva on yksipuolinen. Edellä mainittuihin käsityksiin liittyy sekä essentialismin että ei-essentialismin piiriin kuuluvia käsityksiä kulttuurista ja ihmisistä. Tämä tarkoittaa myös sitä että osallistujat esittivät Venäjään ja venäläisiin liitettyjä stereotypioita (positiivisia ja negatiivisia) mutta myös kieltäytyivät niistä ja esittivät ei-stereotyyppisiä käsityksiä.