Kuormittumisen ja palautumisen seurantaprojekti Tampereen urheiluakatemian jalkapalloilijoilla kaudella 2016–2017

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä muuttujat kuormittumisen ja palautumisen seurantaan Varalan Urheiluopistolla luodusta testipatteristosta mahdollisesti reagoivat herkimmin ja onko muuttujilla keskenään mitään yhteyttä. Tutkimuksen testijoukkona toimi Tampereen Urheiluakatemian vuonna 2000–2001 syntyneiden poikien jalkapalloryhmä. Kaikki testattavat pelasivat Ilveksen B-poikien ikäkausijoukkueessa. Testipatteristo koostui kolmesta osasta: pikapalautumistestistä, submaksimaalisesta juoksutestistä ja 30 metrin nopeustestistä. Viiden minuutin Firstbeatin pikapalautumistestissä mitattavat muuttujat olivat leposyke (HR), sykevälivaihtelun keskihajonta (SDNN), sykevälivaihtelun neliöjuuri peräkkäisten R-R-välien erotusten neliöiden keskiarvosta (RMSDD), korkean (HF) ja matalan taajuuden (LF) sykevälivaihtelu ja näiden suhdeluku (LF/HF). Submaksimaalisessa juoksutestissä käytettiin YoYo Endurance Test Level 1 Bangsbo versiota, joka suoritettiin seitsemännen tason loppuun (7:25). Testin aikaiset sykemuuttujat olivat keskiarvosyke (HR Avg) aikaväliltä 2:25-07:25, maksimisyke (HR Max). Lisäksi testin päätyttyä tarkkailtiin sykkeen palautumista minuutin palautumisjaksolta. Tästä kirjattiin ylös absoluuttinen palautumissyke (HR Pal). Sykemuuttujista laskettiin erotussyke (HR erotus) maksimisykkeen ja palautumissykkeen välillä ja suhteellinen palautumisprosentti (palautus %) palautumisjaksolta. 30 metrin nopeustestistä otettiin kokonaisajan lisäksi viiden ja kymmenen metrin väliajat. Kokonaisuutena tutkimuksessa suoritettiin kuusi mittauskertaa, mutta lopulta vain kahta näistä käytetiin tämän gradun analysoinnissa testijoukon osallistumisen hajanaisuuden takia. Tilastollisesti merkittävää muutosta havaittiin mittauskertojen välillä submaksimaalisen juoksutestin aikaisessa keskiarvosykkeessä (-4,7 bpm, p ≤ 0,01) ja 30 metrin nopeustestin loppuajoissa (-0,09 s, p ≤ 0,001). Pikapalautumistestissä leposyke nousi hieman (+1,9 bpm) ja kaikki muut muuttujat laskivat (RR RMSSD: -3,6 ms; RR SD: -7,4 ms; HF Ka: -342,2 ms2; LF Ka: -1496,7 ms2 ja LF/HF: -4,0), mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Submaksimaalisessa testissä myös muissa muuttujissa kuin keskisykkeessä havaittiin muutosta (HR Max: -3,0 bpm; HR Pal: -6,6 bpm; HR erotus: +3,5 bpm ja palautus %: +2,4 %), mutta nämä eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. 30 metrin juoksutestin viiden ja kymmenen metrin väliajat paranivat myös (5 m: -0,014 ja 10 m: -0,022), mutta nämäkään eivät olleet tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Kyseisellä tutkimusasetelmalla voitiin todeta, että seurantajakson aikaiset muutokset näkyivät selviten submaksimaalisen juoksutestin keskisykkeessä sekä 30 metrin nopeustestin loppuajassa.

The purpose of the study was to determine which variables might react most to the monitoring of stress and recovery from the test pattern that was created at the Varala Sports Institute and whether the variables have any correlation. The test group of the study was the football group of boys at the Sports Academy of Tampere (born between 2000 and 2001). All the tested players were part of the Ilves B-boys team. The test pattern consisted of three parts: a quick recovery test, a submaximal running test and a 30-metre speed test. The variables that were measured in the five-minute Firstbeat quick recovery test were the resting heart rate (HR), the standard deviation of heart rate variability (SDNN), the square deviation of heart rate variability from the average of squares of consecutive R-R intervals (RMSDD), high (HF) and low frequency (LF) heart rate variability and their ratio (LF/HF). The submaximal running test used the YoYo Endurance Test Level 1 Bangsbo version, which was completed at the end of the seventh level (7:25). The heart rate variables that were monitored during the test were the average heart rate (HR Avg) from time 2:25 to 07:25 and the maximum heart rate (HR Max). In addition, at the end of the test, the recovery of the heart rate from the one-minute recovery period was monitored. An absolute recovery heart rate (HR Pal) was documented. The heart rate between the maximum heart rate and the recovery heart rate was calculated (HR erotus). The percent of recovery heart rate (palautus %) was calculated from the recovery period. In addition to the total time, intervals of 5 and 10 meters were taken from the 30-metre speed test. Totally six measurements were performed in the study, but in the end two of these were only used in the analysis of this thesis due to the fragmentation of the participation of the test set. Statistically significant changes between the measurements were observed only in the mean heart rate (-4.7 strokes, p ≤ 0.01) and the final times of the 30-metre speed test (-0.09, p ≤ 0.0). In the quick recovery test, the resting heart rate increased slightly (+1.9) and all other variables decreased (RR RMSSD: -3.6 ms; RR SD: -7.4 ms; HF Ka: -342.2 ms2; LF Ka: -1496.7 ms2 and LF/HF: -4.0), but the changes were not statistically significant. Changes were also observed some other parameters (HR Max: -3,0 bpm; HR Pal: -6,6 bpm; HR difference: +3,5 bpm and recovery %: +2,4 %), but these were not statistically significant. The intervals between 5 and 10 m in the 30 m running test also improved (5 m: -0.014 s and 10 m: -0.022 s), but these were not statistically significant changes either. The present study showed that the observed changes during the follow up period were most clear in the mean heart rate of the submaximal running test and in the time of the 30 m speed test.