Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKuronen, Mikko
dc.contributor.authorKarapalo, Kia
dc.date.accessioned2021-05-24T11:28:46Z
dc.date.available2021-05-24T11:28:46Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75919
dc.description.abstractTämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää ruotsinsuomalaisten ajatuksia ja kokemuksia liittyen heidän kaksikielisyyteensä. Tavoitteena on selvittää, millainen suhde tutkittavilla on sekä ruotsin että suomen kieleen. Samalla tarkastellaan heidän kielellisiä identiteettejään sekä niissä vuosien saatossa tapahtuneita muutoksia. Tutkimus on pääosin laadullinen kyselytutkimus, jonka materiaalit kerättiin puolistrukturoidulla, internetissä vastattavalla kyselylomakkeella. Kysely koostui viidestätoista avoimesta kysymyksestä ja seitsemästä monivalintakysymyksestä. Kyselyt lähetettiin vapaaehtoisille vastaajille Facebookin kautta. Kyselyyn vastasi täysin anonyymisti kahdeksantoista Ruotsissa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 20–80-vuotiaita. Materiaaleja analysoitiin pääosin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla mutta monivalintakysymyksiä analysoitiin myös määrällisesti. Tutkimustulosten perusteella kaikki kyselyyn vastanneet pitävät itseään kaksi- tai monikielisinä, ja suurin osa vastanneista pitää äidinkielenään suomea. Informanttien suhde sekä suomen että ruotsin kieleen on vahva. Ruotsin kieltä käytetään päivittäin arjessa erityisesti töissä sekä muita asioita hoidettaessa, kun taas suomi on ennemmin tunnekieli, jonka avulla pidetään yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin, sukulaisiin ja ystäviin. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös sanoa, että informanttien kielellisissä identiteeteissä on tapahtunut muutoksia vuosien saatossa. Tutkittavien ruotsin kielen taito on parantunut, kun taas suomen kielen taito on heikentynyt. Lisäksi tutkittavat ovat alkaneet arvostaa molempia kieliään aiempaa enemmän.fi
dc.format.extent37
dc.language.isosv
dc.title"Man talar det språket som behövs" : en enkätstudie om sverigefinnars språkliga identiteter
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202105243178
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysokaksikielisyys
dc.subject.ysokielellinen identiteetti
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysoäidinkieli
dc.subject.ysoruotsinsuomalaiset
dc.subject.ysotoinen kieli


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot