Nuoret kaksoisdiagnoosiasiakkaat päihdepalvelujärjestelmässä : tutkimus alle 30-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivien asiakasprofiileista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia asiakasprofiileja alle 30-vuotiaiden kaksoisdiagnoosiasiakkaiden ryhmässä esiintyy. Mielenkiinnon kohteena ovat päihdepalveluissa asioivien ja samanaikaisesta päihde- sekä mielenterveysongelmasta kärsivien nuorten taustatekijät, päihteiden käytön luonne sekä palvelutarpeet. Aihe on sosiaalityön näkökulmasta tärkeä, sillä päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yhteydessä lukuisiin sosiaalisiin ongelmiin. Kaksoisdiagnoosiasiakkaat ovat myös näkyvä osa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaskuntaa, eikä aihetta ole aikaisemmin tutkittu Suomessa asiakasprofiilien näkökulmasta.

Tutkimukseni aineistona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihdetapauslaskenta 2015 -aineisto (n=10 851), jonka rajasin alle 30-vuotiaisiin kaksoisdiagnoosiasiakkaisiin (n=980). Nuoria kaksoisdiagnoosiasiakkaita koskevassa aineistossani miehiä on 59 % ja naisia 41 %. Tutkimusmenetelminä käytin frekvenssejä sekä ristiintaulukointia, ja tutkimuksen teoreettisen taustan muodostivat aikaisemmat kaksoisdiagnoosiasiakkaita käsittelevät tutkimukset sekä suomalainen päihdepalvelujärjestelmä. Aikaisemmat tutkimukset ohjasivat analyysin etenemistä siten, että painotin analyysin ensimmäisessä vaiheessa sellaisia muuttujia, joiden on havaittu liittyvän erityisesti kaksoisdiagnoosiasiakkaisiin. Analyysin toisessa vaiheessa muodostin kustakin asiakasprofiilista mahdollisimman kattavan kuvan nimenomaan siitä näkökulmasta, että profiileja olisi mahdollista hyödyntää ilmiön ymmärtämisessä ja asiakkaiden palvelukokonaisuuksien suunnittelussa.

Asiakasprofiileja muodostui neljä, ja profiloivana tekijänä toimi asiakkaan ikä. Alaikäisten (n=36) asiakasprofiilia kuvaa naissukupuoli, opiskelu, lastensuojelun asiakkuus ja alkoholiin sekä kannabikseen painottuva päihteiden käyttö. Palvelutarpeet painottuvat sosiaalisen tuen tarpeisiin. Myös 18–19-vuotiaiden (n=58) profiilia kuvaa naissukupuoli ja opiskelu, mutta päihteiden käyttö painottuu yhteiskäyttöön sekä runsaaseen kannabiksen käyttöön. Palvelutarpeet painottuvat ikäryhmässä elämänhallinnan ja psyykkisten voimavarojen tukemiseen. 20–24-vuotiaiden (n=345) asiakasprofiilia kuvaa miessukupuoli, työttömyys ja vuokra-asuminen. Ikäryhmän miehet ovat naisia useammin eläkkeellä, käyttävät useammin alkoholia ja kannabista ja tarvitsevat tukea psyykkisiin ongelmiin. Ikäryhmän naisilla on puolestaan miehiä vakavampaa päihteiden käyttöä, ja palvelutarpeet painottuvat päihdeongelmaan. Viimeistä, eli 25–29-vuotiaiden (n=541) asiakasprofiilia kuvastaa miessukupuoli, työttömyys, vuokra-asuminen sekä vakava huumausainepainotteinen päihteiden käyttö. Ikäryhmän palvelutarpeet liittyvät elämänhallinnan tukemiseen, terapeuttiseen keskusteluun sekä korvaushoitoon.

Tutkimuksen tuloksena muodostuneet asiakasprofiilit tuottavat tärkeää tietoa nuorten kaksoisdiagnoosiasiakkaiden ryhmästä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää samanaikaisista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tunnistamisessa, nuorten parissa työskenneltäessä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa.