Nonverbaalit vuorovaikutusaloitteet alle 3-vuotiaiden leikkitilanteessa

Abstract

Tutkielmamme aiheena on kasvattajan ja lapsen välinen vuorovaikutus päiväkodin leikkitilanteissa. Nonverbaaleiden vuorovaikutusaloitteiden huomioiminen sekä niihin vastaaminen vaatii kasvattajalta erityistä herkkyyttä. Reagoimalla lapsen tekemiin vuorovaikutusaloitteisiin kasvattaja voi hyödyntää sen kautta syntyvät vuorovaikutustilanteet lapsen oppimisen ja kehityksen tukemiseksi. Tutkimuksemme tavoitteena onkin selvittää, millaisin nonverbaalein keinoin alle 3-vuotiaat lapset tekevät vuorovaikutusaloitteita kasvattajalle ja kuinka kasvattajat vastaavat niihin. Keräsimme tutkimusaineiston havainnoimalla alle 3-vuotiaiden lasten leikkitilannetta päiväkodissa. Havainnoitava päiväkotiryhmä koostui 12 lapsesta sekä kolmesta kasvattajasta. Ennen tutkimusaineiston keräämistä valitsimme kirjallisuutta apuna käyttäen neljä erilaista vuorovaikutusaloitteen tekotapaa, joita havainnoimme päiväkodissa. Havainnoitaviksi vuorovaikutusaloitteen tekotavoiksi valikoituvat ääntely, katse, kosketus sekä eleet. Tutkimus on laadullinen ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksemme tuloksista kävi ilmi, että tehdessään vuorovaikutusaloitteita kasvattajalle, lapset käyttivät kaikkia ennalta valitsemiamme nonverbaaleja vuorovaikutusaloitteen tekotapoja. Havaitsimme, että tehokkain tapa tehdä vuorovaikutusaloitteita oli yhdistää kaksi eri nonverbaalia vuorovaikutusaloitteen tekotapaa. Tutkimustuloksista ilmeni myös se, että nonverbaaleista vuorovaikutusaloitteen tekotavoista ainoastaan kosketus oli toimiva sellaisenaan. Muut aloitteen tekotavat vaativat rinnalleen aina jonkin muun tavan tehdä vuorovaikutusaloite.