Alkoholin käyttö ja kognitiivinen toimintakyky 61-vuotiaana

Abstract

Tämän pro gradutyön tarkoituksena oli tutkia alkoholin käytön ja kognitiivisen toimintakyvyn yhteyttä 61-vuotiailla. Työ perustui vuonna 1968 alkaneeseen The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) eli Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -tutkimuksen aineistoon. Tutkimusaineisto muodostettiin alun perin Jyväskylän kaupungin kansakoulun toisen luokan oppilaista, joita oli yhteensä 369 (196 poikia ja 173 tyttöjä). Tässä tutkimuksessa käytettiin vuoden 2020 loppuun mennessä 61-vuotiailta koottua aineistoa, johon tässä työssä kuului 204 elämäntilannekyselyyn ja 157 terveystarkastukseen osallistunutta tutkittavaa. Alkoholin kulutusta arvioitiin käyttämällä humalahakuista juomista sekä alkoholin kulutuksen määriä mittaavia kyselylomakkeita, jotka tutkittavat täyttivät kotiin lähetetyn elämäntilannekyselyn yhteydessä. Kognitiivista toimintakykyä arvioitiin MoCa eli Montreal Cognitive Assessment -testin kognitiivista toiminnanohjausta mittaavilla Trail Making testeillä (TMT) sekä huomiokykyä ja työmuistia testaavalla Wechsler Adult Intelligence Scalen (WAIS) Digit span testillä. Kognitiiviset testaukset suoritettiin terveystarkastuksen yhteydessä tutkimukseen koulutetun sairaanhoitajan tekemänä. Analyysimenetelmänä käytettiin Spearmanin korrelaatiokerrointa, Kruskal-Wallisin testiä sekä kaksisuuntaista varianssianalyysiä. Kruskal-Wallisin testillä selvitettiin, onko alkoholin kulutuksella tai humalahakuisella juomisella yhteys TMT testien erotukseen (TMTB – TMTA). Varianssianalyysillä selvitettiin, onko alkoholin kulutuksella tai humalahakuisella juomisella yhteys TMT-A-, TMT-B- tai Digit span -testeihin. Yhteyttä alkoholin kulutuksen määrien ja kognitiivisen toimintakyvyn välillä ei löytynyt. Miehillä runsas humalahakuinen juominen oli yhteydessä korkeampiin tuloksiin kognitiivisissa testeissä. Kun otettiin mukaan taustamuuttujat, yhteydet eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulosten luotettavuutta heikentävät erityisesti pienet osaryhmät analyysissä. Tämän tutkimuksen mukaan johdonmukaista yhteyttä alkoholin käytön ja kognitiivisen toimintakyvyn väliltä ei 61-vuotiailta löytynyt. Jatkossa on tärkeää seurata alkoholin käyttötapoja ja kognitiivisen toimintakyvyn muutoksia. Lisäksi välittävien tekijöiden osuutta on syytä tutkia.

The purpose of this master’s thesis was to investigate the relationship between alcohol use and cognitive functioning in 61-year-olds. The work is based on The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), which began in 1968. The research sample was originally formed from the second-grade students of the city of Jyväskylä primary school, which totaled 369 (196 were boys and 173 were girls). This study used data from 2020, when the subjects were 61 years old. At that time, 204 subjects participated in the life situation survey and 157 subjects in the health inspection.

Alcohol consumption was assessed using questionnaires measuring binge drinking and alcohol consumption, which the respondents completed in a life situation survey sent home. Cognitive functioning was assessed by the Trail Making tests (TMT) measuring the executive functions of the MoCa, Montreal Cognitive Assessment, test and the Wechsler Adult Intelligence Scale (WAIS) Digit span test, which tests attention and memory. Cognitive testing was performed by a trained nurse. The analysis method used was Spearman's correlation, Kruskal-Wallisis test and two-way variance analysis. The Kruskal-Wallis test was used to determine whether alcohol consumption or binge drinking was related to the difference in TMT tests (TMTB - TMTA). Variance analysis was used to determine whether alcohol consumption or binge drinking was associated with TMT-A, TMT-B, or Digit span tests.

No association was found between alcohol consumption levels and cognitive functioning. In men, heavy binge drinking was associated with higher scores on cognitive tests. When background variables were included, the relationships were not statistically significant. The reliability of the results is weakened especially by small subgroups in the analysis. According to this study, no consistent association between alcohol use and cognitive functioning was found in 61-year-olds. In the future, it is important to monitor alcohol use patterns and changes in cognitive function. In addition, the role of mediating factors needs to be examined.