Työntekijöiden sairausläsnäolon yleisyys ja työn estymisen vaihtelu
Authors
Date
2021Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Sairausläsnäolo on laajalle levinnyt ilmiö ja siitä aiheutuu merkittäviä kustannuksia yrityksille. Silti taloustieteessä sitä on tutkittu hyvin vähän. Työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen ja työn estymisen vähentäminen saattaa kuitenkin edesauttaa yritysten kilpailuedun saavuttamista ja aiheuttaa säästöjä pitkällä aikavälillä. Tämä tutkielma käsittelee sairausläsnäoloa ilmiönä, sen yleisyyttä sekä syitä, jotka johtavat suurempaan työn estymiseen työntekijöillä. Sairausläsnäoloa lähestytään teoreettisesta näkökulmasta, aiempien tutkimusten sekä tilastollisten menetelmien avulla. Tutkielman empiirinen osio pohjautuu teoriaosuudessa esiteltyyn malliin ja siinä hyödynnetään Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työkykykyselyä vuosilta 2020–2021, jossa 1470 suomalaista työntekijää arvioi omaa terveydentilaa, työkykyä, elämäntapoja ja työstä palautumista. Aineistoa analysoidaan ristiintaulukoinnin sekä neljän regressiomallin avulla, joiden tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät selittävät työn estymisessä esiintyvää vaihtelua. Työn estyminen oli hyvin yleistä ja 77 % työntekijöistä raportoi jonkin asteista työn estymistä omassa työtehtävässään. Empiirisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että työntekijän terveydentila, fyysinen toimintakyky, henkinen toimintakyky, yöuni, esimiesasemassa työskentely ja sairauspoissaolot olivat työn estymisen vahvimmat selittäjät. Demografisilla tekijöillä, palkkatasolla ja elämäntapoihin liittyvillä muuttujilla ei ollut merkittäviä vaikutuksia työn estymisen selittäjänä. Tulokset ovat samakaltaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, vaikka osassa muuttujissa tilastollinen merkitsevyys jää vajaaksi. Tulevaisuuden tutkimusten kannalta lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan sairausläsnäolon kustannuksista ja toimista, joilla työn estymistä vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. Näissä tutkimuksissa pitkittäisaineistojen käyttö mahdollistaisi luotettavampien kausaalisuhteiden toteamista.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29116]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Työterveyshuollon Voin hyvin -projektin yhteys palvelukodin työntekijöiden työkykyyn ja fyysiseen kuntoon
Kangasperko, Maija; Lankinen, Heli (1998) -
Miten näkövammaiset voivat? : sairauksien ja koettujen oireiden yleisyys
Summanen, Anna-Mari; Ståhl, Timo; Kannas, Lasse; Winell, Klas (2002)Selvitimme puhelinhaastatteluin aikuisten näkövammaisten (n = 600) terveydentilaa keväällä 2001. Maassamme ei ole tehty aikaisemmin vastaavia laajamittaisia tutkimuksia näkövammaisten osalta. Tulokset osoittavat näkövammaisilla ... -
Työ-perhe -ristiriita työntekijöiden arvioimana : ristiriidan yleisyys ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Heikkilä, Minna; Kumpulainen, Katja (2002) -
Genetic and environmental contributions to individual differences in sustainable working life : A Swedish twin cohort study
Ropponen, Annina; Narusyte, Jurgita; Wang, Mo; Silventoinen, Karri; Böckerman, Petri; Svedberg, Pia (Public Library of Science, 2023)Although genetics is known to have a role in sickness absences (SA), disability pensions (DP) and in their mutual associations, the empirical knowledge is scarce on not having these interruptions, i.e., sustainable working ... -
Suomessa käytössä olevia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF
Paltamaa, Jaana; Karppi, Sirkka-Liisa; Smolander, Juhani; Koho, Petteri; Vaara, Mariitta; Hurri, Heikki (Suomen lääkäriliitto, 2006)Lähtökohdat -- Terveydenhuollossa potilaan toiminta- ja työkyvyn taso ja niitä rajoittavat tekijät on pystyttävä arvioimaan luotettavasti. WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF on kehitetty määrittelemään monipuolisesti ...