dc.contributor.advisor | Peltola, Henna-Riikka | |
dc.contributor.author | Kuivamäki, Tommi | |
dc.date.accessioned | 2021-05-04T06:01:54Z | |
dc.date.available | 2021-05-04T06:01:54Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75280 | |
dc.description.abstract | Musiikillinen harjaantuneisuus instrumentin opiskelun muodossa saatetaan usein nähdä myönteisessä valossa esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja kognitiivisten kykyjen kannalta. Aina ei ole kuitenkaan selvää, löytyykö näille olettamuksille tukea musiikin aivotutkimuksesta. Tutkimalla instrumentin harjoittelusta seuraavia muutoksia aivoissa voidaan saada syvempää ymmärrystä mahdollisista toimintakykyyn ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvistä edistyksistä muusikoilla. Tämän tutkielman tavoitteena on ollut koota yhteen keskeistä tutkimustietoa musiikillisen harjaantuneisuuden vaikutuksista aivojen plastisuuteen eli muutoksiin niiden rakenteessa ja toiminnallisuudessa. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka vuoksi tutkimusten seulontavaiheessa on kiinnitetty erityistä huomiota aineiston sisäänotto- ja poissulkukriteeristöön.
Läpikäymäni tutkimusaineiston pohjalta voidaan osoittaa instrumentin harjoittelun yhteys aivojen plastisiin muutoksiin yhdessä käyttäytymisen tasolla tapahtuvien muutosten, kuten edistyneen auditiivisen prosessoinnin kanssa. Rakenteen ja toiminnallisuuden muutoksia tapahtuu musiikillisen harjaantuneisuuden seurauksena lukuisissa eri aivokuoren osissa käsittäen useamman eri aistimodaliteetin alueita sekä syvemmissä aivorakenteissa, kuten aivorungossa. Plastisten muutosten poikkeuksellinen laaja-alaisuus voi osaksi selittyä musiikin multisensorisella ja laajalti aivoja aktivoivalla luonteella, ja esimerkiksi soittoharrastuksen aloittamisiällä ja harjoituksen määrällä voi olla vaikutusta näihin prosesseihin. Instrumentin harjoittelulla aivoja muokkaavana kokemuksena näyttäisi olevan yhteyksiä myös kokonaisvaltaisempaan, ei-musiikilliseen prosessointiin. Lisäksi saavutettu tutkimustieto ilmiöstä voi tarjota soveltamisnäkymiä hoito- ja opetustyöhön. Jatkotutkimusten tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tiettyihin seikkoihin, kuten musiikillisen harjoituksen tarkemmin määriteltyyn ominaislaatuun aivojen plastisuuteen mahdollisesti vaikuttavana tekijänä. | fi |
dc.format.extent | 31 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | musiikillinen harjaantuneisuus | |
dc.subject.other | ei-muusikot | |
dc.title | Musiikillisen harjaantuneisuuden vaikutus aivojen plastisiin muutoksiin | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202105042594 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Musiikkitiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Musicology | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3051 | |
dc.subject.yso | aivot | |
dc.subject.yso | musiikki | |
dc.subject.yso | aivotutkimus | |
dc.subject.yso | muusikot | |
dc.subject.yso | kognitiivinen musiikkitiede | |
dc.subject.yso | neuroplastisuus | |
dc.subject.yso | plastisuus | |
dc.subject.yso | vaikutukset | |
dc.subject.yso | tutkimus | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |