Kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden ja toimijuuden yhteydestä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko ympäristöhuolella yhteyttä yksilön ympäristötoimijuuteen. Ilmiöiden välisen yhteyden lisäksi tutkin onko sukupuolella, iällä, koulutuksella tai tuloilla yhteyttä ympäristöhuoleen tai -toimijuuteen. Tutkimusta ohjaavana näkökulmana ympäristöhuolesta on ajatus siitä, että huoli juontuu ympäristöarvoista ja -asenteista ja toimijuus on puolestaan arvojen ja asenteiden mukaan toimimista. Käsittelen tässä tutkielmassa ympäristötoimijuutta omana, erillisenä käsitteenä, mutta joissain tutkimuksissa ympäristötoimijuus voidaan ymmärtää osana ympäristöhuolen käsitettä. Tutkimuksessa taustoitetaan ympäristöarvojen- ja asenteiden sekä ympäristöhuolen ja -toimijuuden syntymistä sekä kehitystä. Eniten ympäristöarvoihin ja -asenteisiin ja sitä kautta ympäristöhuoleen ja -toimijuuteen voidaan katsoa vaikuttavan postmodernin yhteiskunnan yksilöllistymiskehitys, lapsuudessa saatava ympäristökasvatus, sosiaaliset normit sekä erilaiset kriisit. Tutkielman toisena tutkittavana ilmiönä on ympäristötoimijuus, joka voidaan määritellä yksilön tekoina ympäristön hyväksi. Tutkielmassa hahmotellaan kuluttamista tarkemmin yhtenä ympäristötoimijuuden yksityiskohtaisempana ilmenemismuotona sekä tarkastellaan kuluttamisteorioissa esiintyvää kysymystä vastuusta.

Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineistona tutkielmassa on ISSP 2010: Ympäristö III Suomen aineisto. Tutkimuksessa käytettävät ympäristöhuolen ja -toimijuuden ilmiöitä kuvaavat summamuuttujat ovat Franzenin ja Meyerin (2010) sekä Franzenin ja Volgin (2013) tutkimuksissaan operationalisoimat kysymyspatteristot. Tutkimushypoteesina tutkimuksessa on, että ympäristöstä huolestuminen lisää yksilön toimintaa ympäristön puolesta. Alahypoteeseina tarkastelen sosiodemograafisten tekijöiden vaikutusta ilmiöihin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympäristöhuoli ja -toimijuus ovat yhteydessä toisiinsa ja ilmiöiden välinen yhteys on suhteellisen korkea. Taustamuuttujien tulokset puolestaan osoittavat, että sukupuoli, koulutus ja ikä ovat yhteydessä ympäristöhuoleen ja -toimijuuteen tilastollisesti merkitsevästi. Tulot ovat tilastollisesti merkitseviä ainoastaan ympäristötoimijuuden suhteen.