2000-luvun koulukotisijoitus : nuorten omat kokemukset koulukodista lehtien kertomana

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella 2000-luvulla koulukodissa olleiden nuorten kokemuksia sijaishuollosta lehtihaastatteluihin perustuen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä syyt johtivat nuorten sijoittamiseen koulukotiin, miten nuoret kokivat koulukodissa viettämänsä ajan, ja millä tavoin he jatkoivat elämäänsä koulukodin jälkeen. Tutkimuksen aineistona käytettiin 9 sanoma- ja aikakauslehtien internet-sivuilla ollutta artikkelia. Niissä haastateltiin 17 koulukotiin 2000-luvulla sijoitettuina ollutta nuorta. Haastatelluista nuorista poikia oli 9 ja 8 tyttöjä. Pojista 2 oli syntyperältään ulkomaalaisia. Nuorten ikäjakauma oli 12–17 vuotta. Keskimäärin he olivat sijoitettuina koulukotiin hieman yli 3 vuotta. Valmis lehtiartikkeli-aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin tavoin. Nuorten sijoittamiseen johtaneita syitä olivat päihteiden käyttö, rikollisuus, ongelmat koulunkäynnissä, käytöksessä ja kotona sekä karkaaminen. Nuoret kokivat, että sijoitus oli alun sopeutumattomuuden jälkeen lopulta heidän parhaakseen. Koulukoti antoi heille mahdollisuuden suorittaa peruskoulu loppuun. Koulukodin jälkeen nuoret hankkivat ammatin, menivät töihin ja perustivat perheen. Osalle nuorista tapahtunut notkahdus elämässä koulukodin jälkeen oli eräänlainen välivaihe takaisin hyvään elämään. Koulukotitausta ei ole este myöhemmässä elämässä menestymiselle. Sijaishuollon viimeisimpänä toimijana koulukodilla on tärkeä rooli kannustaa nuoria hyvään elämään. Nuorten koulukodissa luomat ihmissuhteet voivat kantaa läpi elämän. Koulukoteja tarvitaan nuorten hyvinvoinnin tueksi.