dc.contributor.advisor | Junttila, Juha-Pekka | |
dc.contributor.author | Virtanen, Petteri | |
dc.date.accessioned | 2021-04-29T12:31:49Z | |
dc.date.available | 2021-04-29T12:31:49Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75245 | |
dc.description.abstract | Yksityisten kryptovaluuttojen kilpailu perinteisen käteisrahan sekä vähimmäisvarantojärjestelmän (reservi) kanssa on ajanut keskuspankit ympäri maailman tutkimaan kolmatta vaihtoehtoista keskuspankkirahan muotoa käteisen ja reservin ohelle. Kolmas vaihtoehto voisi nykytutkimuksen perusteella olla keskuspankin digitaalinen valuutta (CBDC, Central Bank Digital Currency). Merkittäviä CBDC:n tutkimuksen edistämiseen vaikuttava tekijöitä ovat käteisen käytön väheneminen sekä tarve uusille maksuselvitysjärjestelmille.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan keskuspankin digitaalista valuuttaa rahoitusvakauden näkökulmasta. Pyrkimyksenä on selvittää, kuinka tällainen valuutta vaikuttaa rahoitusvakauteen sekä maksujärjestelmien käsittelyyn.
Koska CBDC-tutkimusala on vasta kehittymässä, tutkimus toteutettiin käyttämällä integratiivista kirjallisuuskatsausta sekä akateemisten tietokantahakujen avulla. Iso-Britannian ja Ruotsin keskuspankit valittiin mahdollisiksi varhaisiksi keskuspankin digitaalisen valuutan käyttäjiksi, koska nämä keskuspankit ovat tehneet tutkimusta CBDC:n osalta jo pitkään.
Tutkielman päähavainnot ovat seuraavanlaiset: Keskuspankin digitaalisen valuutan käyttöönotolla vaikuttaa olevan positiivinen vaikutus eritoten rahapolitiikan välittämisen tehokkuudessa kansantalouden eri alueille. Keskuspankin digitaalisen valuutan käyttöönottovaiheessa on useita riskejä liittyen finanssi- ja pankkisektoreiden vakauteen. Kuitenkin useat tutkimukset osoittavat, että pankkivakauteen kohdistuvat riskit voidaan oikeanlaisilla toimilla välttää. Rahoitusteorioiden osalta tutkimus toteaa, että CBDC:n ensivaiheen käyttöönotto on jo mahdollista Iso-Britannian ja Ruotsin keskuspankeissa. Tutkimuksen mahdolliset käyttökohteet ovat CBDC:n käyttöönottovaiheen riskien tunnistamisessa. | fi |
dc.description.abstract | Competition from private digital currencies has driven innovation from the central banks around the world to research a third alternative form of central bank money in addition to cash and reserves. The third alternative is the Central Bank Digital Curren-cy. Another major driving force for CBDC is the decline in cash usage and the need for better settlement systems.
In this thesis, CBDC is studied from the financial stability perspective to see how financial stability and payment systems are discussed in the literature of CBDC. Bank of England and Swedish Riksbank were selected as case studies in this thesis be-cause of their early work and developments in CBDC. Since the CBDC research field is currently developing, the research was conducted using integrative research methods and database searches.
After evaluating the literature, the main findings of this thesis are that accord-ing to the literature, there seem to be positive effects from the adoption of CBDC. Es-pecially in terms of the efficiency of the monetary transmission process. Risks associ-ated with the introduction of CBDC are somewhat notable but would be overcome de-pending on the adoption type of CBDC. The possible implications of this research are that further research is needed in the practical adoption methods. However, the theo-retical aspects seem to be already ready for early adoption in the Bank of England and Riksbank. | en |
dc.format.extent | 68 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | CBDC | |
dc.subject.other | Central-Banking | |
dc.subject.other | Money | |
dc.subject.other | Currencies | |
dc.subject.other | Financial Stability | |
dc.title | Central Bank Digital Currency : Cases of Sweden and Great Britain | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202104292555 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Taloustiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Economics | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 2041 | |
dc.subject.yso | keskuspankit | |
dc.subject.yso | rahapolitiikka | |
dc.subject.yso | valuutat | |
dc.subject.yso | raha | |
dc.subject.yso | rahateoria | |
dc.subject.yso | pankit | |
dc.subject.yso | valuuttapolitiikka | |
dc.subject.yso | central banks | |
dc.subject.yso | monetary policy | |
dc.subject.yso | currency | |
dc.subject.yso | money (means of payment) | |
dc.subject.yso | monetary theory | |
dc.subject.yso | banks (monetary institutions) | |
dc.subject.yso | currency policy | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |