"Pennillä Kauhua" : kolme tapaustutkimusta viktoriaanisen ajan Englannin peloista ja uhkakuvista vuosina 1855-1865
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkielma keskittyy viktoriaanisen ajan Englannissa vuosien 1855–1865 välisenä aikana valitsemiini kolmeen tapaustutkimukseen; myrkytyksiin, katuväkivaltaan ja hulluuteen vetoamiseen oikeudessa. Vaikka viktoriaanisen ajan Englantia on tutkittu laajalti ja myös maan rikollisuutta ja yhteiskunnan sosiaalista puolta on käsitelty useissa eri tutkimuksissa. Toisaalta tämänkaltainen analyyttinen viitekehys, joka painottaa moraalipaniikkien analyysia yhdistämällä ja syventämällä eri näkökulmia ja vaikutteita laajempaan keskusteluun yhteiskunnallisella tasolla Isossa-Britanniassa viktoriaanisen ajan keskivaiheilla on ollut vähäistä. Tässä tutkimuksessa moraalipaniikki -malli yhdistyy kolmeen tapaustutkimukseen kietomalla yhteen eri näkökulmia ja vaikutteita, kuten sosiaalihistoriaa ja crime -historiaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarkastelussa ovat sanomalehdissä, oikeudenpöytäkirjoissa ja Ison-Britannian parlamentissa käydyt keskustelut sekä se, miten näihin kolmeen tapaukseen reagoitiin niin yhteiskunnallisella kuin sosiaalisella tasolla. Aineistokokonaisuuden muodostavat: sanomalehdet The Times ja The Spectator, Old Baileyn oikeudenkäyntipöytäkirjat sekä Ison-Britannian parlamentissa käydyt keskustelut.
Tutkimus analysoi sitä minkälaista keskustelu oli ja millä tavoin tapauksista kirjoitettiin sanomalehdissä, miten yleisö reagoi niihin ja millaisia keinoja viranomaiset ehdottivat, jotta pystyttäisiin ehkäisemään kyseisiä tapauksia eskaloitumasta. Julkinen keskustelu mahdollisesti lisäsi pelkoa ja uhan tunnetta yhteiskunnassa, vaikkakin rikosten määrä oli vähenemässä tutkittavana ajanjaksona. Julkinen keskustelu siis kiinnitti huomiota näihin erikoisiin, poikkeaviin tapahtumiin, mikä omalta osaltaan lisäsi ihmisten huolta. Tämä puolestaan sai sanomalehdet tuottamaan lisää artikkeleita, luoden näin itseään ruokkivan ja vahvistavan kehän.
Tutkimuksessa käytetään diskurssianalyysi- ja lähiluku -menetelmien yhdistelmää, joka tutkimuslähteiden valinnan perusteella on hyvä keino saada tutkimuskysymyksiin vastauksia sekä päätelmiä tarkalla lähteiden sisällön läpikäynnillä ja muodostaa kolmesta tapaustutkimuksesta yhtenäinen kokonaisuus käyttäen Stanley Cohenin moraalipaniikki -mallia yhtenä osana tapausten tutkimisessa. Oliko tapauksissa nähtävissä tämän mallin kaltaisia teemoja ja vaiheita, joista moraalipaniikki koostuu ja miten se vertautuu kolmeen tapaustutkimuksen käsittelyyn sekä yleisön reagointiin sanomalehdissä ja parlamentissa käydyissä keskusteluissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Constructing images of great power politics : a comparative study on the visual representations of British and German political institutions in political cartoons in the early 20th century
Niemistö, Lauri (2017)Tutkielma selvittää Iso-Britannian ja Saksan poliittisten järjestelmien arvioimista ja mielikuvien luomista pilakuvissa 1900-luvun alun poliittisesti epävakaissa oloissa. Pilakuvien kautta piirtäjät toivat ilmi näkemyksiä ... -
Beatlestudies 3, Proceedings of the Beatles 2000 Conference
Heinonen, Yrjö; Heuger, Markus; Whiteley, Sheila; Nurmesjärvi, Terhi; Koskimäki, Jouni (University of Jyväskylä, 2001) -
Ympäristöpolitiikan muotoutuminen Britannian parlamentin keskusteluissa vuosina 1969-1979
Lehtonen, Lotta (2014)Ympäristöaiheesta tuli Britanniassa näkyvä huolenaihe 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, mikä näkyi nopeasti myös julkisen vallan toiminnassa. Britanniaan perustettiin vuonna 1969 ympäristökomitea ja vuonna 1970 maailman ... -
Hobsonʻs imperialism : a study in late-Victorian political thought
Särkkä, Timo (University of Jyväskylä, 2009)In his PhD study Timo Särkkä explores J. A. Hobson’s (1858–1940) paradigm of imperialism, its content, intentions and, finally, its limitations. The study reveals that Hobson’s thesis of imperialism can be seen as paradigmatic ...