Digitaalisen jalanjäljen vaikutus yksityisyyteen : poliisien käsitykset, kokemukset ja hallinnan keinot

Abstract

Digitaalisen jalanjäljen määrä on kasvanut internetin yleistymisen ja teknologistuvan yhteiskunnan myötä voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Poliiseihin kohdistuva verkkoympäristössä tapahtuva tai sitä hyödyntävä maalittaminen on noussut ilmiönä esille viime vuosien aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten poliisit käsittävät digitaalisen jalanjäljen ja sen vaikutukset yksityisyyteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää millä keinoilla poliisit pyrkivät hallitsemaan omaa digitaalista jalanjälkeään yksityisyyden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet poliisimiehet kykenivät määrittelemään digitaalisen jalanjäljen käsitteen ylätasolla, ja osa heistä pystyi määrittelemään ilmiötä hyvinkin yksityiskohtaisesti. Poliisimiehet olivat tietoisia digitaaliseen jalanjäljen muodostumiseen liittyvistä seikoista. Digitaalisen jalanjäljen mahdolliset vaikutukset yksityisyyteen sekä riskit tiedostettiin sekä yleisellä että henkilökohtaisella tasolla. Esimerkkinä mahdollisesta negatiivisesta vaikutuksesta nousi työhön liittyvä kostotoimet. Tutkimukseen osallistuneista muutama oli joutunut kyseisten toimenpiteiden kohteeksi. Poliisit tekivätkin hyvin aktiivista harkintaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toimimisen mahdollisista riskeistä ja hyödyistä. Yksityisyyden näkökulmasta tärkeimmiksi suojattaviksi asioiksi nousivat henkilökohtaiset ja perheeseen liittyvät tiedot. Näihin liittyen oli havaittavissa yksityisyyden sääntöjen ja rajojen muodostumista. Vahvimpana hallinnan keinona tutkimuksessa nousi esille oman toiminnan harkitseminen ja rajoittaminen digitaalisessa toimintaympäristössä. Muita esille nousseita keinoja olivat sosiaaliseen mediaan liittyvät toimet, kuten alustojen yksityisyysasetusten määritteleminen, peitenimien käyttö, kaverilistojen karsinta sekä läheisten ohjeistaminen itseen liittyvän tiedon julkaisemisesta. Lisäksi muita poliisimiesten käyttämiä hallinnan keinoja olivat muun muassa VPN-palvelujen käyttö, älypuhelinten sovellusten oikeuksien määrittely sekä vahvojen salasanojen ja useiden eri sähköpostiosoitteiden käyttö.

The size of digital footprints has grown exponentially in recent decades with the proliferation of the Internet and technological society. Targeting against police officers has emerged as a phenomenon in recent years. The study aimed to find out how police officers perceive the digital footprint and its privacy implications. Besides, the aim was to find out how police officers seek to manage their digital footprint from a privacy perspective. The study was carried out as a qualitative study and its material was collected through thematic interviews. Theoretical guided content analysis was used as the method of data analysis in the study. All the police officers involved in the investigation were able to define the concept of digital footprint at the top level, and some of them were able to define the phenomenon in great detail. Police officers were aware of the issues surrounding the formation of the digital footprint. The potential impact of the digital footprint on privacy as well as the risks were recognized on both a general and personal level. An example of a possible negative impact was work-related retaliation. A few of the participants in the study had been the subject of such measures. Indeed, the police officers were very active in considering, for example, the potential risks and benefits of participating in social media. From a privacy perspective, personal and family-related information became the most important items to protect. In connection with these, the formation of rules and boundaries of privacy was noticeable. Considering and limiting one's activities in the digital environment emerged as the strongest means of management in the study. Other means that emerged included social media activities, such as defining privacy settings for platforms, using pseudonyms, pruning friend lists, and instructing friends and family about the publishing of personal information. In addition, other means of control used by police officers included the use of VPN services, the definition of permissions for smartphone applications, and the use of strong passwords and various e-mail addresses.