Digitaalisen jalanjäljen vaikutus yksityisyyteen : poliisien käsitykset, kokemukset ja hallinnan keinot
Digitaalisen jalanjäljen määrä on kasvanut internetin yleistymisen ja teknologistuvan yhteiskunnan myötä voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Poliiseihin kohdistuva verkkoympäristössä tapahtuva tai sitä hyödyntävä maalittaminen on noussut ilmiönä esille viime vuosien aikana. Tutkimuksen tavoitteena
oli selvittää, miten poliisit käsittävät digitaalisen jalanjäljen ja sen vaikutukset
yksityisyyteen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää millä keinoilla poliisit pyrkivät
hallitsemaan omaa digitaalista jalanjälkeään yksityisyyden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineiston analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet poliisimiehet kykenivät määrittelemään digitaalisen jalanjäljen käsitteen ylätasolla, ja osa heistä pystyi määrittelemään ilmiötä hyvinkin yksityiskohtaisesti. Poliisimiehet olivat tietoisia digitaaliseen jalanjäljen muodostumiseen liittyvistä seikoista. Digitaalisen
jalanjäljen mahdolliset vaikutukset yksityisyyteen sekä riskit tiedostettiin sekä
yleisellä että henkilökohtaisella tasolla. Esimerkkinä mahdollisesta negatiivisesta
vaikutuksesta nousi työhön liittyvä kostotoimet. Tutkimukseen osallistuneista
muutama oli joutunut kyseisten toimenpiteiden kohteeksi. Poliisit tekivätkin hyvin aktiivista harkintaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toimimisen mahdollisista riskeistä ja hyödyistä. Yksityisyyden näkökulmasta tärkeimmiksi suojattaviksi asioiksi nousivat henkilökohtaiset ja perheeseen liittyvät tiedot. Näihin liittyen oli havaittavissa yksityisyyden sääntöjen ja rajojen muodostumista. Vahvimpana hallinnan keinona tutkimuksessa nousi esille oman toiminnan harkitseminen ja rajoittaminen digitaalisessa toimintaympäristössä. Muita esille nousseita keinoja olivat sosiaaliseen mediaan liittyvät toimet, kuten alustojen yksityisyysasetusten määritteleminen, peitenimien käyttö, kaverilistojen karsinta sekä
läheisten ohjeistaminen itseen liittyvän tiedon julkaisemisesta. Lisäksi muita poliisimiesten käyttämiä hallinnan keinoja olivat muun muassa VPN-palvelujen
käyttö, älypuhelinten sovellusten oikeuksien määrittely sekä vahvojen salasanojen ja useiden eri sähköpostiosoitteiden käyttö.
...
The size of digital footprints has grown exponentially in recent decades with the
proliferation of the Internet and technological society. Targeting against police
officers has emerged as a phenomenon in recent years. The study aimed to find
out how police officers perceive the digital footprint and its privacy implications.
Besides, the aim was to find out how police officers seek to manage their digital
footprint from a privacy perspective. The study was carried out as a qualitative
study and its material was collected through thematic interviews. Theoretical
guided content analysis was used as the method of data analysis in the study. All
the police officers involved in the investigation were able to define the concept of
digital footprint at the top level, and some of them were able to define the phenomenon in great detail. Police officers were aware of the issues surrounding the
formation of the digital footprint. The potential impact of the digital footprint on
privacy as well as the risks were recognized on both a general and personal level.
An example of a possible negative impact was work-related retaliation. A few of
the participants in the study had been the subject of such measures. Indeed, the
police officers were very active in considering, for example, the potential risks
and benefits of participating in social media. From a privacy perspective, personal and family-related information became the most important items to protect.
In connection with these, the formation of rules and boundaries of privacy was
noticeable. Considering and limiting one's activities in the digital environment
emerged as the strongest means of management in the study. Other means that
emerged included social media activities, such as defining privacy settings for
platforms, using pseudonyms, pruning friend lists, and instructing friends and
family about the publishing of personal information. In addition, other means of
control used by police officers included the use of VPN services, the definition of
permissions for smartphone applications, and the use of strong passwords and
various e-mail addresses.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Poliisien asenteet jatkuvaa oppimista kohtaan työn kontekstissa
Saari, Linnea (2021)Työelämä on murroksessa yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän tietovetoisemmaksi. Työelämässä vaadittava osaaminen vaatii työsidonnaisen osaamisen lisäksi enenevissä määrin henkisiä sekä siirrettäviä taitoja. Jatkuva oppiminen ... -
Parisuhdeväkivallan kehystäminen poliisien työssä
Pekkarinen, Anna-Greta (2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia poliisien tapaa kehystää parisuhdeväkivaltaan puuttumista ja puuttumattomuutta sekä selvittää heidän tarpeitaan liittyen väkivaltatyön koulutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. ... -
Käyttäjän digitaalisen jalanjäljen hallinta
Pietiläinen, Toni (2022)Tässä tutkielmassa selvitetään, miten käyttäjien digitaalinen jalanjälki koostuu esimerkiksi internetin selaamisesta, profiilien luomisesta, julkisista lausunnoista ja laitetiedoista. Myös erilaiset tietovuodot ja rajoitetun ... -
Conceptualising Violence in Close Relationships : Discrepancies Between Police Conceptions and the Letter of the Law in Finland
Fagerlund, Monica; Houtsonen, Jarmo; Notko, Marianne; Husso, Marita (Springer, 2022)The focus in this Finland-based study is on violence in close relationships—a term that partly overlaps with the more commonly used ‘domestic violence’, ‘family violence’ and ‘intimate partner violence’. We demonstrate how ... -
Yksityisyyden suoja digitaalisen sisällön liiketoimintamalleissa
Ijäs, Raija (2008)