Ortostaattinen hypotensio ja sen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn ikääntyneillä ihmisillä

Abstract

Ortostaattisella hypotensiolla (OH) tarkoitetaan asennon muutoksessa, yleensä seisomaan noustessa, tapahtuvaa poikkeavan suurta verenpaineen laskua. OH:n esiintyvyyden arvioidaan olevan 5–30 % riippuen pääasiassa iästä, sairauksista ja lääkkeiden käytöstä. OH on vakava autonomisen hermoston häiriö, jolla arvioidaan olevan yhteyk¬siä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, kaatumisiin ja dementiaan. Poikkeuksellisen suuri verenpaineen lasku voi aiheuttaa huimausta, väsymistä, lihastonuksen katoamista, sydämen tykytystä, näköhäiriöitä, kuulohäiriöitä tai tajunnan menetystä. Tajunnan menetyksistä 15 % arvioidaan johtuvan OH:sta. OH:n oireet heikentävät ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä voivat lisätä kaatumisen pelkoa. Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteli OH:n esiintyvyyttä tuoreessa suomalaisessa väestökohortissa ja OH:n yhteyttä verenpainetautiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn. Tutkimusaineistona käytettiin Keski-Suomessa tuotettua AGNES-aineistoa. OH:n tutkimusjoukkoon kuului 873 75-, 80- ja 85-vuotiasta henkilöä. Tietojen keräys tapahtui puhelin- ja kotihaastattelujen sekä postikyselyjen ja tutkimuskeskuksessa tapahtuneiden mittausten avulla. Fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa hyödynnettiin UKK RM42 kiihtyvyysanturilla mitattua kiihtyvyysanturidataa sekä reipasta liikkumista, kävelyä, seisomista ja istumista koskevaa validoitua kyselyä. OH:n ja fyysi¬sen toimintakyvyn yhteyttä tutkittiin analysoimalla kuuden minuutin kävelytestin tuloksia sekä raskaista taloustöistä selviämisen kyselyn tuloksia. Analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, varianssianalyysia (ANOVA), ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä. OH:ta esiintyi 9.7 %:lla koko aineistosta. OH:n esiintyvyys oli hiukan yleisempää miehillä (10.5 %) kuin naisilla (9.2 %). Sukupuolten välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. OH:n esiintyvyys oli samanlaista kaikissa kolmessa ikäryhmässä. Verenpainetauti oli yhtä yleistä OH:ta sairastavilla ja terveillä. OH:ta sairastavat 75-vuotiaat naiset olivat terveitä aktiivisempia (p = 0.015). Muilla naisryhmillä ja miehillä vastaavaa eroa ei havaittu. Koko aineistoa tutkittaessa OH:n ja kiihtyvyysanturin avulla kerätyn aktiivisuustiedon väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. OH:n ja fyysisen toimintakyvyn yhteyden analyysissä 75-vuotiaiden miesten kuuden minuutin kävelytestin tuloksien mukaan OH:ta sairastavien kävelytulokset olivat terveitä heikommat (p = 0.049). Muita miesryhmiä, naisryhmiä ja koko aineistoa tutkittaessa, OH- ja ei-OH-ryhmien välillä ei ollut eroa kuuden minuutin kävelytestissä, eikä raskaista taloustöistä selviämisessä. Tämä tutkielma vahvistaa aiempia havaintoja OH:n esiintyvyydestä ikääntyneessä väestössä. Nyt tutkitussa väestökohortissa OH:n esiintyvyys ei kuitenkaan ollut suurempaa vanhemmissa ikäryhmissä. OH:n ja fyysisen aktiivisuuden väliltä ei löytynyt koko aineistoa tarkasteltaessa tilastollisesti merkitsevää eroa OH:ta sairastavien ja terveiden väliltä. Tämä tulos vahvistaa aiempia havaintoja. OH:ta sairastavien 75-vuotiaiden miesten heikommat kävelytestitulokset vahvistavat käsitystä OH:n ja fyysisen toimintakyvyn välisestä yhteydestä. Muiden ikäryhmien tai naisten tuloksissa ei eroja havaittu. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa, vaikka OH:n ja fyysisen toimintakyvyn yhteys ei ollut tässä tutkimuksessa yhtä vahva. Aiemmat OH-tutkimukset ovat tehty palvelukotiasukkaille tai laitoshoidossa asuville. Näin ollen, tämä laajalla väestöotoksella suoritettu tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti itsenäisesti kotiolosuhteissa asuvien iäkkäiden OH:n yleisyydestä ja yhteydestä fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn.

Orthostatic hypotension (OH) refers to an abnormally large drop in blood pressure that occurs with a change in posture, usually when standing up. The prevalence of OH is estimated to be 5–30%, depending mainly on age, disease and medication use. OH is a serious disorder of the autonomic nervous system that is assumed to associate with cardiovascular disease, falls and dementia among other age-related disorders. An exceptionally large drop in blood pressure can cause dizziness, fatigue, loss of muscle tone, palpitations, impaired vision, hearing loss, or temporary syncope. 15% of the syncope cases are is estimated to be due to OH. Symptoms of OH impair the functioning and quality of life of older people and may increase the fear of falling. This master's thesis examines the prevalence of OH in a recently studied Finnish population-based cohort study AGNES. In addition, associations between OH and hypertension, physical activity and functional capacity were investigated. The study group of OH included 873 participants, who were 75, 80 or 85 years-old. Data were collected through telephone and home interviews as well as postal surveys and measurements at the research center. Physical activity was assessed using the accelerometer data measured with the UKK RM42 accelerometer as well as the results of validated surveys on vigorous physical activity, walking, standing, and sitting. The relationship between OH and functional capacity was examined by analyzing the results of a 6-minute walk test as well as the results of a questionnaire for Activities of Daily Living concerning heavier housekeeping tasks. Independent sample t-tests analysis of variance (ANOVA) and chi-square tests were used as analytical methods. Prevalence of OH was 9.7 % in the total group of participants. The prevalence of OH was slightly higher among men (10.5%) compared to women (9.2 %). However, the difference between the sexes was not significant. Prevalence of OH did not differ among 75-, 80- and 85-years-old participants. OH was not associated with the incidence of hypertension. Self-reported physical activity was higher among 75-years-old women with OH compared to those without OH (p = 0.015). This difference was not observed in men or the other groups of women. In addition, any associations between OH and physical activity were not observed with accelerometer-based physical activity. In the analysis of the association between OH and functional capacity, the 6-minute walk test result for 75-year-old men was better in the non-OH group than in the OH group (p = 0.049), but no statistically significant differences were observed in the other groups. Examining the entire data, there was no difference between the OH and non-OH groups in the 6-minute walk test, nor in coping with heavier housekeeping. This Master’s thesis confirms the findings on the prevalence of OH in the elderly population. In the present cohort, the prevalence of OH did not increase over age. Associations between OH and physical activity was not found. This result confirms previous observations. Weaker walking test result in 75-year-old men with OH confirm the perception of a link between OH and physical capacity. No differences were observed in the outcomes of other age groups or women. The study results were in line with previous study results, although the relationship between OH and physical capacity was not as strong in this study. Previous OH studies have been conducted on service home residents or those living in institutional care. This study, which was collected from a large population sample, therefore provides new insights, especially on the prevalence and association of OH in physical activity and functional capacity in elderly people living independently at home.