The preservation of cultural heritage from emergency planning through to heritage recovery processes

Abstract

This study deals with the protection, disaster response, and heritage recovery of immovable and movable cultural heritage in accident and disaster situations. The study examines 19 incidents that required the protection, rescue, and aftercare of cultural heritage. The research provides basic information on how and with what type of mechanisms cultural heritage deteriorates in disaster and post-disaster situations. The methods chosen in the disaster response and heritage recovery work can either prevent or increase heritage damage. Existing operational models and available material and personnel resources enable the carrying out of successful heritage recovery work that minimizes the damage to cultural heritage. The researched incidents occurred in Finland between 1990 and 2010. The research data consists of four independent information sources: 1) themed interviews with the disaster sites’ owners (18 interviews, 19 cases), 2) themed interviews with subject matter specialists (nine interviews), 3) Finnish crime statistics between 1990 and 2010, and 4) six disaster case trial conviction documents. Qualitative content analysis was used with the help of Atlas.ti 6.1 software to analyze the research data. The study shows that cultural values as a background factor had an impact on the funding of heritage recovery. This influenced the success rate of disaster response and heritage recovery processes. A lack of emergency planning and economic resources caused ineffectiveness in both disaster response and heritage recovery work. This sometimes leads to significant secondary heritage damage, especially in the case of water damage. Based on the research data, the deliberate destruction of heritage through vandalism or arson poses a significant threat to Finnish cultural heritage. This should be considered in cultural heritage site emergency planning. Keywords: cultural heritage, cultural property, heritage studies, risk management, disaster management, heritage recovery, preservation, preventive conservation

Väitöstutkimuksen aiheena on kiinteän ja irtaimen kulttuuriperinnön suojelu onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotöiden aikana. Tutkimus tarkastelee 19 tapausta, joissa kulttuuriperinnön suojelu-, pelastus- ja jälkihoitotyöt ovat olleet tarpeellisia. Tutkimus antaa perustietoa siitä, miten kulttuuriperintö vaurioituu onnettomuustilanteissa ja onnettomuuksien jälkeen. Menetelmät, joita valitaan pelastus- ja jälkihoitotöihin voivat joko estää tai edesauttaa kulttuuriperinnön vaurioitumista. Etukäteen suunnitellut toimintamallit sekä käytettävissä olevat materiaali- ja henkilöstöresurssit loivat edellytykset kulttuuriperinnön jälkihoitotyössä onnistumiseen, jolloin esineistön ja rakennusten vauriot saatiin pysymään vähäisinä. Tutkitut onnettomuudet ja tuhotyöt ovat sattuneet Suomessa vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana. Käytetty tutkimusaineisto muodostuu neljästä tietolähteestä: 1) onnettomuuskohteiden omistajien teemahaastatteluista (18 haastattelua, 19 tapausta), 2) asiantuntijoiden teemahaastatteluista (9 haastattelua), 3) Suomen rikostilastoista vuosilta 1990–2010 ja 4) kuuden onnettomuuden oikeuskäsittelyjen tuomioasiakirjoista. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällön analyysiä ja Atlas.ti 6.1 -tietokoneohjelmistoa. Kulttuuriset arvot vaikuttivat onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotyön taloudelliseen resurssointiin. Kulttuuriperintökohteiden pelastussuunnitelmien sekä taloudellisten resurssien puuttuminen onnettomuustilanteessa aiheuttivat tehottomuutta pelastus- ja jälkihoitotöissä. Tämä saattoi johtaa etenkin vesivahinkotapauksissa merkittäviin toissijaisiin vaurioihin. Tutkimusaineiston pohjalta voi päätellä, että tietoinen tuhoaminen joko ilkivaltaisesti tai tuhopolttamalla muodostaa merkittävän uhan suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Tämä tulisi ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden pelastussuunnittelussa. Avainsanat: kulttuuriperintö, kulttuuriperinnön tutkimus, riskien hallinta, onnettomuuksien hallinta, kulttuuriperinnön jälkihoito, säilyttäminen, ennaltaehkäisevä konservointi